Puita nurin

Eilen jatkettiin vähän puusavottaa, ja käytiin kaatamassa iso koivu. Puu oli kallellaan väärään suuntaan eli tielle päin, mutta viritimme köyden ja vinssin, joiden avulla suunnittelimme kaatavamme sen tontille sopivaan paikkaan. Alla on kuvasarjaa kaatamisesta.

Kuten yleensä, niin nytkin iso puu kaatui juuri sinne, minne halusi. Tämäkin kokemus vahvisti sääntöä, jonka mukaan iso puu kannattaa kaataa vain sinne, minne se on jo valmiiksi menossa. Kanto jäi vähän pitkäksi. Sitä voisi vähän siistiä.

Talon suunnittelu ei ole käytännössä edennyt. Arkkitehtihän on lomalla. Olemme käyttäneet tätä aikaa talotekniikkan ja muun sellaisen suunnitteluun. Lämmitystapaa ei olla vielä lopullisesti ratkaistu. Lähtökohta on sähkölattialämmitys märkätiloihin ja ilmanvaihtolämmitys muualle. Olen miettinyt ja laskenut, että kannattaisiko käyttöveden ja lattioiden lämmitykseen hankkia lämpöpumppu, eli VILP tai PILP. Vertailusta putosi MLP heti liian kalliina ratkaisuna. VILP:n huono puoli on tietysti se, että se ei anna lämpöä kovilla pakkasilla. Toisaalta kovia pakkasia ei keskimäärin ole tällä korkeudella kovin paljoa, joten ne voitaisiin mennä sähköllä. 

Puu. Tästä se lähtee.
Ensimmäinen sahaus näyttää vielä hyvältä.

Kaatorauta on jumissa alhaalla. Päätin katkaista puun ylempää.

Nyt on sahakin jumissa. Taisi päästä pari ärräpäätä tässä vaiheessa.
Toisella sahalla puu saatiin lopulta nurin. Suunta oli hieman (180°) väärä.

Nyt jo hymyilyttää. Tärkeintähän on se, että kaikki säilyivät ehjänä eivätkä välineetkään menneet rikki.