Avainsana-arkisto: tontti

Työt alkoivat

Kaivinkone on nyt möyrinyt tontilla kaksi päivää. Alla on pari kuvaa sen aikaansaannoksista. Ensimmäisen päivän jälkeen tontilla oli iso kasa kantoja, ja ne on jo viety pois. Kuvissa näkyvä maakasa on pintamaata, joka myös viedään pois. Kiviäkin on yksi kuormallinen pois vietäväksi. Kallio tuli vastaan joka paikassa tontin etuosaa lukuunottamatta. Louhinta alkaa ensi keskiviikkona, koska tiistaina kaivinkone on toisella työmaalla.

Tontilta purettiin pois sillä ollut vanha kivimuuri. Sen kivet ovat tontin takalaidassa tallessa, koska aiomme tehdä niistä muurin sopivaan paikkaan. Vielä ei oikein tiedetä, mihin kohtaan muuri olisi parasta pistää. Meillä on aikomuksena teettää pihasuunnitelma jossain välissä, joten varmaan siinä yhteydessä muurin paikkakin ratkeaa. Mietimme kivien käyttö piharappusiin, mutta siihen ne ovat liian epämääräisen kokoisia ja muotoisia.

Tontti tieltä kuvattuna. Etualalla on kivimuurin paikka, ja oikeassa laidassa näkyy osa pintamaakasasta, joka viedään pois.

Tontin takalaidasta tielle päin. Vasemmalla on pintamaakasa. Huomaa kivet, jotka ovat pitkin ja poikin tonttia. Kuorittu alue on kokonaan kalliota tässä kuvassa.

Korko-ongelmia

Eilen meillä oli palaveri arkkitehdin kanssa kuvien viimeistelystä. Muuten kuvat olisivat valmiit, mutta törmäsimme omituiseen ongelmaan: korkomerkintöihin. Tonttialueen kartassa tien korko on 107,80. Teetimme tontilla maaperätutkimuksen reipas kuukausi sitten, ja siinä vastaavaksi korkeudeksi mitattiin n. 98. Pielessä ollaan siis 10 metriä. Tuolloin en asiaa sen kummemmin ajatellut, eikä siihen kukaan muukaan mitenkään puuttunut. Nyt arkkitehti kuitenkin sanoi, ettei kuvia voi noin suurella virheellä jättää. Kuvien viimeistely siis odottaa koron tarkistamista.

Juttelin tänään maaperätutkimuksen tekijän kanssa. Hän kertoi etsineensä oikeaa korkokiintopistettä silloin maaperätutkimusta tehdessään. Sellainen löytyi vähän matkan päästä, mutta hän saattoi saada väärää tietoa tai korkotieto muuttui jossain matkalla. Nyt hän olikin vähän ihmeissään, että mistä se oikea korko löytyy, jos edellinen tieto oli väärä. Kärkölän kunnan insinöörilläkään ei ole parempaa tietoa. Arkkitehti puolestaan sanoi, ettei ole koskaan urallaan törmännyt tällaiseen ongelmaan.

Näin maallikosta koko homma vaikuttaa byrokraattiselta ongelmalta. Talohan joka tapauksessa tehdään ympäröivään maastoon sopivaksi. Väliäkö tuolla, mikä on absoluuttinen korko, koska talon korkeutta kuitenkin verrataan johonkin paikalliseen tasoon, kuten tiehen. Jos minä saisin päättää, niin tiestä otettaisiin kiintopiste, ja muut korot verrattaisiin siihen. Ikävä vain, etten minä saa päättää, vaan päättäjänä on joku virkamies…

Tontin siivoamista

Viikonloppuna kävimme siivoamassa tonttia ja polttamassa risuja ja oksia. Lauantai oli sateinen ja tuhnuinen päivä, ja se menikin ”märkiä poltellessa”, kuten sanonta kuuluu. Emme oikein saaneet kasaa kunnolla palamaan. Sunnuntaina oli parempi keli, joten polttaminenkin meni hiukan paremmin, kuten kuvasta näkyy. Kaksi kasaa vielä jäi, ja voi olla, että ne jätetään polttamatta ja ajetaan jonnekin pois.

Ostimme viime viikolla Logmatic-kiilakirveen, ja kokeilin sitä viikonloppuna. Meillä on isoin malli, eli LM-250. Etukäteen olin kuullut siitä ristiriitaisia kommentteja, mutta minusta tuo vehje on toimiva. Se vaatii ehdottomasti kovan alusta, joka ei jousta pöllin alla. Pilkoin muutaman n. 20 cm halkaisijaltaan olevan 35-senttisen mäntypöllin. Tuon kokoista puuta ei kannata Logmaticilla yrittääkään halkaista keskeltä. Se pilkkoutuu kuitenkin nopeasti, kun aloittaa reunasta ja napsii sopivan kokoisia pilkkeitä. Logmaticin etu on se, että pölliä voi pitää pystyssä jalalla samalla, kun sitä pilkkoo. En pitäisi jalallani paikallaan pölliä, jota yritän halkaista tavallisella kirveellä 🙂 Huomasin myös sen, että kuulosuojaimet ovat ehdottoman pakolliset Logmaticin kanssa. Eilen minulla ei niitä ollut, ja korvat soivat pitkään hakkaamisen jälkeen. Hakatessa melu ei tunnu pahalta, mutta iskuääni on oikeasti voimakas ja terävä, joten se ei tee kuulolle hyvää.

Suunnittelu ei ole edennyt meillä viime päivinä yhtään. Arkkitehdin kanssa on keskiviikkona palaveri, ja silloin talon pitäisi olla valmis luvan hakemista varten. Toivottavasti se on, ettei luvan hakeminen enää lykkäänny. Hommiin pitäisi kuitenkin päästä, että saisimme rungon pystyyn ennen talven kovimpia pakkasia. Urakoitsijat on varattu, joten kunhan paperityöt saadaan kuntoon, työt voidaan heti aloittaa.

Puut on kaadettu, ehkä

Lehdessä pari keittiöfirmaa mainosti itseään, ja aamulla himotti lähteä tutustumaan niiden tarjontaan. Ilma oli  kuitenkin ihan kohtuullinen, joten lähdimme tontille puita kaatamaan. Päivi raivasi ensin tontin takaosaa, minkä jälkeen minä kaadoin kaksi jäljellä olevaa isoa mäntyä. Nyt on kaikki isot puut kaadettu, karsittu ja pätkitty. Olemme sopineet yhden kyläläisen kanssa, että hän käy ajamassa puut nippuun tontin takalaitaan. Niitä pilkotaan sitten kun on aikaa ja inspistä siihen hommaan. Yksi jätetyistä männyistä on siinä hilkulla, että pitääkö se kaataa vai ei. Jätimme sen toistaiseksi pystyyn, mutta kunhan talon paikka on merkitty, niin mittaamme sen uudelleen. Ei viitsisi jättää pystyyn puuta, joka seuraavalla kunnon myrskyllä kaatuu talon päälle.

Vaikka tontilla on puut kaadettu, niin puuhommat eivät ole vielä ohi. Hakkuujätteet pitää siivota johonkin paikkaan, josta ne olisi helppo ajaa pois. Maaperätutkimusta ne eivät kuitenkaan kuulemma estä, joten se voidaan tehdä ensi viikolla. Arkkitehdiltä pitäisi saada asemapiirros sitä ennen. Hänhän lupasi lähettää sen viime perjantaina, mutta mitään ei kuulunut. Ilmeisesti ne jäljelle jääneet pienet muutokset eivät olleetkaan niin helppoja kuin me luulimme.

Ensimmäiset luonnokset

Tänään kävimme arkkitehdin toimistolla katsomassa ensimmäisiä luonnoksia. Nyt tarkoituksena oli löytää sopiva paikka talolle ja autokatokselle sekä päättää kerroksien lukumäärä. Kerroksia tulee kaksi, joista alempi on osittain kellari. Yläkertaan, eli asuinkerrokseen, tulevat olohuone-ruokailutila, keittiö, kodinhoitohuone ja kaksi makuuhuonetta. Alakertaan pistetään kaksi makuuhuonetta,saunatilat, kotiteatteri ja varastoja. Huoneiden tarkasta sijoittelusta keskusteltiin, ja seuraavaksi arkkitehti piirtää sisätiloja kohdalleen. Seuraava tapaaminen on viikon päästä.

Saimme viime viikolla maanmittaustoimistolta paperit määräalan rekisteröinnistä. Lohkominen käynnistyi siinä samalla, joten se tapahtunee lähiviikkoina. Tämäkin asia siis etenee. Huomenna menemme pankkiin kirjoittamaan lainapaperit, joten saadaan rahoituskin kuntoon. Tässähän alkaa tuntea itsensä rakentajaksi, vaikka varsinaisesti mitään ei ole rakennettu 🙂

Sunnuntaina kävimme Habitaressa hakemassa ideoita sisustukseen. Löytyihän sieltä jotain: upea jää-viileäkaappi-pakastin-yhdistelmä, sohva olohuoneeseen sekä nelipaikkainen sohva kotiteatteriin. Hieno lankkulattiakin löytyi, mutta hinta (99 €/m2) pakottaa etsimään huokeampaa ratkaisua. Messut itsessään olivat mukavat, ja päivä meni nopeasti. Minäkin, vaikka olen tekniikkaorientoitunut, viihdyin koko päivän.

Puita nurin

Eilen jatkettiin vähän puusavottaa, ja käytiin kaatamassa iso koivu. Puu oli kallellaan väärään suuntaan eli tielle päin, mutta viritimme köyden ja vinssin, joiden avulla suunnittelimme kaatavamme sen tontille sopivaan paikkaan. Alla on kuvasarjaa kaatamisesta.

Kuten yleensä, niin nytkin iso puu kaatui juuri sinne, minne halusi. Tämäkin kokemus vahvisti sääntöä, jonka mukaan iso puu kannattaa kaataa vain sinne, minne se on jo valmiiksi menossa. Kanto jäi vähän pitkäksi. Sitä voisi vähän siistiä.

Talon suunnittelu ei ole käytännössä edennyt. Arkkitehtihän on lomalla. Olemme käyttäneet tätä aikaa talotekniikkan ja muun sellaisen suunnitteluun. Lämmitystapaa ei olla vielä lopullisesti ratkaistu. Lähtökohta on sähkölattialämmitys märkätiloihin ja ilmanvaihtolämmitys muualle. Olen miettinyt ja laskenut, että kannattaisiko käyttöveden ja lattioiden lämmitykseen hankkia lämpöpumppu, eli VILP tai PILP. Vertailusta putosi MLP heti liian kalliina ratkaisuna. VILP:n huono puoli on tietysti se, että se ei anna lämpöä kovilla pakkasilla. Toisaalta kovia pakkasia ei keskimäärin ole tällä korkeudella kovin paljoa, joten ne voitaisiin mennä sähköllä. 

Puu. Tästä se lähtee.
Ensimmäinen sahaus näyttää vielä hyvältä.

Kaatorauta on jumissa alhaalla. Päätin katkaista puun ylempää.

Nyt on sahakin jumissa. Taisi päästä pari ärräpäätä tässä vaiheessa.
Toisella sahalla puu saatiin lopulta nurin. Suunta oli hieman (180°) väärä.

Nyt jo hymyilyttää. Tärkeintähän on se, että kaikki säilyivät ehjänä eivätkä välineetkään menneet rikki.

Kuvia

Pistetäänpäs pari kuvaa tontista eri vaiheissa.

Tästä kaikki lähti. Kärkölän kunnan nettisivulla on Louhivaaran alue esitelty. Meidän tonttimme on korttelin 57 tontti nro 1, eli alueen eteläkärjessä. Osoite on Louhirinteentie 1.

Ensimmäisen kerran kävimme tonttia katsomassa huhtikuussa. Silloin siellä näytti tältä. Ensimmäisessä kuvassa on vähän yleiskuvaa, eli siinä näkyy naapuritonttejakin. Maisema avautuu suunnilleen kaakon ja lounaan väliin.

Tällä hetkellä tontti on tämän näköinen. Tiilimörskä on häipynyt ja puita on kaadettu. Ainakin kaksi lähintä isoa mäntyä vielä kaadetaan.

Tähän mennessä tapahtunut

Vuoden 2010 alkupuolella päätimme muuttaa Päijät-Hämeeseen työn perässä. Olimme asuneet vanhassa omakotitalossa, mutta nyt päätimme, että hankimme tontin ja rakennamme uuden talon. Aika varhaisessa vaiheessa pähkäilyjä päädyimme passiivitaloon, kiviseen sellaiseen. Päätöksen pääsyyt olivat pienet käyttökustannukset, vedottomuus ja huolettomuus. Tuntui fiksulta pitää talo lämpimänä eristeillä eikä tekniikalla, joka tuppaa hajoamaan ennemmin tai myöhemmin.

Tonttia haettiin jonkin aikaa, ja sopiva löytyi Kärkölän kunnasta Lappilan kylästä. Siellä on kesällä 2009 valmistunut uusi alue Louhivaara, josta pääsimme valitsemaan mieleisen tontin ensimmäisenä. Kylässä on koulu, kauppa ja junaseisake, ja ne vaikuttivat valintaan. Toki aluekin on hieno ja tontti sopivan kokoinen meidän makuumme. Tontin koko on 3309 m2. Se on alueen etelänurkassa, ja saamme oleskelupihan sopivasti aukeamaan etelään ja länteen.

Olen kahlannut paljon passiivitalokirjoituksia blogeista, talovalmistajien julkaisuista, tutkimuslaitosten raporteista jne. Jossain vaiheessa näytti siltä, että talomme tulee olemaan joko betonielementti- tai tiilitalo. Valikoima kuitenkin laajeni Kuopion asuntomessuilla, jossa ollut Passiivikivitalot.fi:n kohde vaikutti todella mielenkiintoiselta. Paikalla ollut firman edustaja vaikutti asiantuntevalta, eikä itse menetelmäkään vaikuta huonolta.

Arkkitehdin kanssa oli tapaaminen viime viikolla, ja hän lupasi ensimmäisen luonnoksen tällä viikolla. Sitten hän jää neljän viikon lomalle, joten meillä on aikaa pyöritellä luonnosta ja miettiä sen hyviä ja huonoja puolia. Olemme tähän saakka ajatelleet, että talossa on 2 kerrosta + täysikokoinen kellari. Asuntomessujen jälkeen olemme pohtineet sitä, että pitäisikö kerroksista ylempi jättää pois ja laajentaa hiukan pohjapintaa. Saa nähdä, mihin lopulta päädymme.

Tontillakin on ehtinyt vähän tapahtua. Kunta poisti pyynnöstämme tontilla olleen tiilisen vanhan varastomörskän. Me olemme aloittaneet talon alle jäävien puiden kaatamisen. Kuntosalikorttia ei tarvitse lähikuukausina hommata 🙂 Puita on sen verran mukavasti, että takka lämpiää parisen vuotta noilla puilla.