Avainsana-arkisto: lämmitys

Sähkökatko

Mekin pääsimme osalliseksi Seija-myrskyn seurauksista. Viime torstain ja perjantain välisenä yönä (eli 12.-13.12.) meiltä katsoi sähköt. Tämä on aika herkkää aluetta, eli sähkökatkoja on ollut muutaman kerran vuodessa. Tällä kertaa se kuitenkin kesti tavallista pidempään, eli saimme sähköt vasta lauantaina puolen päivän aikaan takaisin.

Siinä tuli koeponnistettua se, miten saamme pidettyä lämmöt talossa, kun ei ole sähköjä. Toki täytyy muistaa, että keli oli aika lämmin. Myrskyn aikaan ulkolämpötila oli plussan puolella, ja perjantaina aikana lämpötila meni pakkasen puolelle ollen n. -6 astetta perjantai-iltapäivästä lauantaille. Minä tein perjantaina kotikonttorissa töitä, joten poltin takassa puita pari tuntia työpäivän alkajaisiksi. Lounastaukoon mennessä olin käyttänyt läppärini akun, joten piti ottaa varasuunnitelma käyttöön. Lähdin lounaalle ja sieltä menin jatkamaan työskentelyä Järvelän kirjastoon, joka tarjosi minulle lukusalista oivan työpisteen pistorasioineen.

Perjantai-iltana totesimme, että ulkona on pakkasta, joten nostimme pakastimen ja kylmiön sisällöt sinne. Jääkaappitavarat pistimme kylmälaukkuun, jotta ne eivät heti jäätyisi, ja pakasteet nostimme ulos sellaisenaan. Poltin yhden takallisen puita illalla. Lauantainaamuna poltin vielä yhden takallisen, ettei sisälämpötila päässyt liikaa 20:n alle.

Tämä koeponnistus meni lämpöjen suhteen kevyesti. Takalla sai lämmöt pidettyä hyvin yli 20:n asteen, eikä tarvittu kuin muutama pesällinen 1,5 vuorokauden aikana. Jos olisi tosi kyseessä, eli 30 asteen pakkanen ja viikon sähköt pois, niin saisimme varmasti pidettyä talon lämpimänä. Työtähän se vaatisi.

Mietimme myös hätävaraa sähköjen suhteen. Alakertaan voisi yhdistää yhden pistorasian sisältä ulkona olevaan pistorasiaan. Jos tuohon ulkorasiaan kytkisi aggregaatin, saisi sisälle yhden jännitteellisen pistorasian. Siitä voisi ottaa jatkoroikalla virtaa mm. kylmälaitteille. Mahtaisiko toimia?

Maalämpömietintöjä

Minua pyydettiin kirjoittamaan juttu maalämmöstä. Mehän lopulta päätimme, ettemme laita maalämpöä, mutta paljon sitä kuitenkin mietittiin. Tässä on yhteenveto laskelmista ja mietinnöistä, joista suurin osa tehtiin talon suunnitteluvaiheessa.

Suunnittelun alkuvaiheessa tutustuin passiivitaloon. Sen verran minullakin oli skeptisyyttä, etten uskonut puheita, joiden mukaan talon voisi Suomessa rakentaa kokonaan ilman lämmitysjärjestelmää. Ihastuin kuitenkin ajatukseen, että talon lämmitysjärjestelmä voisi olla kompakti ja yksinkertainen. Halusimme lämmitykseltä helppokäyttöisyyttä, kuitenkin niin, että puita voi halutessaan polttaa. Olipa lämmitysjärjestelmä mikä tahansa, takka tulisi siten joka tapauksessa taloon. Lisäksi minulla on jo vuosia ollut haaveena puuliesi, jolla voisi laittaa ruokaa kätevämmin kuin leivinuunilla.

Nettikeskusteluissa usein passiivitalo ja maalämpö pistetään vastakkain. Minusta tässä mennään heti metsään, koska passiivitaloonkin voidaan laittaa maalämpöjärjestelmä. Toinen ajatusvirheen lähde on se, että monessa talopaketissa eristeet on lyöty lukkoon. Miten vertaan ns. normitaloa ja passiivitaloa, jos halutun talomallin saa vain jompana kumpana? Eri talotehtaiden ratkaisut poikkeavat puolestaan muutenkin kuin eristeiden osalta, joten ns. passiivilisän hinnoittelu on hyvin vaikeaa. Meidän talomme on Neopor-harkoista rakennettu betonitalo, joka parin laskurin perusteella tuli rungoltaan halvemmaksi kuin esimerkiksi tiilitalo silloisilla normieristeillä.

Kun passiivitalotavoite lyötiin lukkoon, alkoi armoton laskeminen. Ainoa lämmitysjärjestelmä, jolla on minulle tunnearvoa, on takka – mielellään lasiluukulla. Muut lämmöntuottomenetelmät eivät aiheuta samanlaisia hyvänolon tunteita, joten loppupelissä raha on se, joka ratkaisee. Täytyi siis arvioida vuosittainen lämmitysenergian tarve, investoinnin suuruus ja investoinnin tuottama säästö. Nykyään rakennuslupaa haettaessa täytyy talolle tehdä energialaskelma, joten lämmitysenergian tarvetta voi arvioida sen avulla. Investointi uudessa talossa on suhteellisen tarkasti laskettavissa. Investoinnin tuottaman säästönkin voi arvioida, kunhan ei liikaa luota myyjän puheisiin vaan etsii itse tietoa netistä. Yleisesti maalämmön tapauksessa tunnutaan käyttävän lämpökerrointa 3, eli 1 kW verkosta antaa 3 kW lämpöä. Korkeampiakin lukuja käytetään, mutta ajattelen niin, että tässä tapauksessa kannattaa olla hiukan varovainen. Käytännössä lattialämmityksen vaatima viileämpi vesi tuotetaan paremmalla kertoimella kuin käyttöveden vaatima vesi.

Meidän talomme energialaskelman mukaan talon ja käyttöveden lämmitykseen menee vuodessa 11.942 kWh ja laitesähköön 15.090 kWh. Yhteensä sähköä kuluisi siis 27.032 kWh. Kuulostaa paljolta! Ensimmäinen moka tässä laskelmassa onkin se, että asukasluku määräytyy pinta-alan mukaan. Näin ollen meidänkin talossamme asuisi yli 6 henkilöä, mistä johtuen jo pelkästään käyttöveden lämmitykseen menee laskelmassa 6.637 kWh. Toisaalta suuresta laitesähkön kulutuksesta johtuen siitä tulee paljon hukkalämpöä, joka laskelmassa hyödynnetään talon lämmitykseen.

Käytin omissa laskelmissani yleensä 10.000 kWh:a vuotuisena lämmitysenergian kulutuksena. Huomioin tässä sen, että takassa poltetaan puuta 1-2 m3/vuosi, mistä tulee 1.000-2.000 kWh lisää talon lämmitykseen. Suoralla sähköllä, hintaan 12 c/kWh, lämmitysenergian kustannus olisi 1.200 €/vuosi. Maalämpö tekisi saman energian hintaan 400 €/vuosi, kun lämpökerroin on 3. Säästöä saataisiin siten 800 €/vuosi.

Seuraavaksi piti arvioida maalämmön hinta. Netistä löysin hinta-arvioita koko järjestelmälle (pumppu+porakaivo asennettuna) 12.000-17.000 €. (Esimerkki yhdestä hinta-arviosta löytyy Geodrillin sivuilta.) Meidän taloomme riittäisi pieni pumppu ja lyhyt kaivo, koska vuotuinen energian kulutus oli alhainen. Arvioin maalämmön hinnan siis alakanttiin = 12.000 €.  Takaisinmaksuaika ilman korkokustannuksia olisi 12.000 / 800 = 15 vuotta.

Suora sähkölämmitys ei tietenkään ole ilmainen. Jos sen toteuttaa kaapeleilla, puhutaan parista tonnista. Saman verran lisäkustannuksia aiheuttaa vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Laskin siksi, että nämä kumoavat näissä laskelmissa toisensa, joten en huomioinut niitä.

Ylläoleva laskelma ei kuitenkaan ole koko totuus. Ensiksikin investointi tehtäisiin lainarahalla, jolla on jokin korko. Tällä hetkellä asuntolainojen korot ovat alhaalla, mutta ne saattavat noustakin. Jos lasketaan pienellä korolla, 2 %:lla, 12.000 euron investoinnin korkokulut ovat 240 €/vuosi. Koron vaikutuksen voi laskea eri tavoin, mutta käytännössä se kasvattaa takaisinmaksuajan jopa yli 20 vuoteen. Toinen kustannuksia lisäävä tekijä on vakuutus. Vesikiertoinen lämmitys nostaa vakuutusmaksuja. En tiedä, paljonko ne nousevat, joten en arvioinut niitä.

Ensimmäisen vuoden asumisen jälkeen voi arvioida, että pitivätkö yllä olevat laskelmat paikkansa. Sähkönkulutus meillä oli n. 16.200 kWh. Jäimme laskelmasta siis 11.000 kWh. Meillä ei ole erillisiä mittareita käyttösähkölle ja lämmitykselle, joten niitä voi vain arvioida. Edellisessä talossamme, jossa lämmitys hoidettiin puulla, vuotuinen sähkölaskumme oli n. 12.000 kWh. Käyttövesi lämmitettiin kuitenkin osittain sähköllä, joten tuosta voi ottaa pari tuhatta kWh:a pois. Viime kesänä tässä uudessa talossa meidän sähkön kulutuksemme oli n. 570 kWh/kk. Jos siitä ottaa pois käyttöveden osuuden 250 kWh, jää 320 kWh käyttösähkön kulutukseksi. Kerrotaan se 12:lla, niin saadaan alaraja käyttösähköllemme: n. 4.000 kWh. Talvella kuitenkin ollaan enemmän sisällä ja käytetään valoja enemmän, joten todellisuussa vuodessa mennee pari tuhatta kWh enemmän. Päästään siis lopputulokseen, että meidän lämmityssähkön kulutuksemme ensimmäisenä asumisvuotena oli n. 10.000 kWh. Sattumaa tai ei, mutta sehän on sama lukema, jonka pystyi päättelemään energialaskelmasta.

Jos tarkkoja ollaan, niin ihan noin hyvin toteutunut ei arvioituun osunut. Ylläolevista laskelmista puuttuu ilmalämpöpumppu, jonka hankimme jäähdytykseen. Olemme käyttäneet sitä myös lämmitykseen, joten todellinen lämpöenergian kulutus lienee pari tuhatta kWh enemmän kuin yllä mainittu kulutus. Nykyään maalämpöjärjestelmiin saa yhdistettyä kätevästi myös jäähdytyksen. (TecHeat sivuilla on tähän valmis ratkaisu.) Lämpökaivosta saa kesällä viileää, jota voi käyttää talon viilennykseen. Tämä on itse asiassa lämmityksenkin kannalta järkevää, kun samalla lämmitetään lämpökaivoa talvea varten. Näin ollen jäähdytystä varten ei kannata asentaa ilmalämpöpumppua, jos taloon asennetaan maalämpö.

Lasketaanpa vielä ihan mielenkiinnosta maalämmön kannattavuus edellisessä talossamme. Puuta meillä paloi normitalvena n. 25 m3. Kattilan hyötysuhteet yms. huomioiden vuotuinen energian kulutus oli siis n. 25.000 kWh. Jos tuon olisi tehnyt maalämmöllä, olisi säästöä tullut n. 16.000 kWh/vuosi. Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna tuo olisi säästänyt n. 2.000 € vuodessa. Investointi olisi ollut isompi kuin passiivitalossa, mutta siitä huolimatta takaisinmaksuaika olisi jäänyt alle 10 vuoteen. Jos puun poltto olisi alkanut kyllästyttämään, olisi maalämpö ollut varteenotettava vaihtoehto. Saimme puut omasta metsästä, joten ne eivät maksaneet meille kuin moottorisahan ja traktorin polttoaineet. Ostopuilla tilanne olisi keikahtanut toisinpäin. Maalämmöllä tuotettu lämpö tulisi silloin edullisemmaksi.

Mitä näiden kaikkien laskelmien ja pähkäilyjen jälkeen voisi päätellä? Minusta edelleen tuntuu siltä, että maalämmön pois jättäminen oli oikea ratkaisu. Talomme kulutus, onpa sitten passiivitalon tasoa tai ei, on niin pieni, että keskuslämmitysjärjestelmän investoinnin takaisinmaksuaika on pitkä. Samaan sähkönkulutukseen olisi luultavasti ollut mahdollisuus päästä ns. perinteisellä eristyksellä ja maalämpöpumpulla. Lopullinen hintakin olisi ollut aika lähellä nykyistä ratkaisua. Näin ajatellen maalämpö ja passiivitalo voivat olla toistensa vaihtoehtoja, mutta missään tapauksessa ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Kohteestahan se on kiinni.

Tammikuun 2012 sähkön kulutus

Saatiinhan tänne vähän pakkasiakin, vaikka kylmempääkin jossain päin Suomea on ollut. Meillä on parina aamuna ollut n. -23 astetta. Yöllä on voinut olla kylmempääkin, mutta meillä ei ole muistilla varustettua lämpömittaria, joten niitä lämpötiloja ei nyt tiedä.

Tammikuun sähkön kulutus oli yhteensä 2129 kWh. Meillä ei ole erillisiä mittareita millekään laitteelle tai järjestelmälle, joten tuota ei nyt voi jakaa osiin. Puita olen polttanut takassa lähes joka päivä yleensä 4-6 klapia. Tuo tekee n. 3-4 kg/polttokerta, eli energiana n. 14 kWh. Taloon siitä jäänee karkeasti 10 kWh. Kokonaisuudessaan energiaa on siis taloon tuotu n. 2400 kWh.

Mittasin sähkönkulutusta myös viikottain ja vertasin sitä Hollolan lämmitystarvelukuun. Tämän olen ottanut Degree Days -sivustolta. Peruslämpötilana (Base temperature) käytin 15,5 °C, ja sääasemana IETELSUO11-asemaa. Näistä kokosin taulukon.

Viikko Kulutus (kWh) LT-luku Kulutus/LT-luku
1 442 132 3,35
2 512 144 3,56
3 432 156 2,77
4 501 182 2,75

Koko tammikuun kulutus/LT-luku oli 3,05, joka on linjassa ylläolevan viikkotaulukon kanssa. Kulutus/LT-luku tipahti selvästi viikon 2 ja 3 välillä. Meillä oli vielä muuttaessa teknisessä tilassa IV-koneen raitisilmaputken ympäristö eristämättä, ja siitä puhalsi ulkoilmaa sisälle. Eristin sen viikon 2 loppupuolella. Muuta selitystä kulutuksen suhteelliselle laskulle en ole keksinyt. Jos sillä oli noin suuri vaikutus, niin tulipahan tiiveyden merkitys jälleen kerran todistettua.

Jos pakkaset jatkuvat tällaisena kuin ne nyt ovat muutaman päivän olleet, viikon 5 LT-luvuksi tulee n. 250. Silloin sähkönkulutuksemme kuluvalle viikolle olisi n. 690 kWh. Huomenna luen mittarin, joten nähdään, jatkuuko kulutus saman kaavan mukaan kuin tähänkin saakka.

Talossa on lämpö riittänyt siitäkin huolimatta, että olohuoneen IV-lämmittimet ovat vielä pois pelistä. ILP hoitaa suurimman osan lämmityksestä. Makuuhuoneet lämpiävät päivällä samalla lämmöllä, kun ovet ovat auki. Yöksi suljemme väliovet, ja silloin makuuhuoneet pysyvät lämpimänä omilla IV-lämmittimillään. Nyt kovilla pakkasilla olohuoneen kauimmaiset nurkat menivät alle 20 asteen. Lämpöä piti saada hiukan lisää: pistin ILP:n tavoitelämpötilaksi 24 (se oli ollut 22) ja kytkin olohuoneen ulkoseinää kiertävän lattialämmityksen päälle. Nyt lämmön suhteen kaikki on taas kunnossa. Saa nähdä, vaikuttaako tämä kokonaissähkön kulutukseen. Periaatteessa sähköä pitäisi mennä kovemmalla pakkasella suhteessa enemmän, koska ILP:n COP laskee.

Lisäys alakertaan liittyen: Lämmitysjärjestelmä meillä ei ole vielä käytössä alakerrassa. Tammikuun alkupuolella siellä ei ole ollut mitään lämmitystä, eli se on pysynyt yläkerrasta tulevalla hukkalämmöllä sopivassa työskentelylämmössä (arvelisin, että yli 15 °C). Nyt kovilla pakkasilla pistimme sinne 1 kW:n patterin termostaatin kanssa. Eihän koiraa nyt kovin kylmässä viitsi pitää…

Takan lämmittäminen

Kuten aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsin, olemme lämmittäneet (Spartherm Varia Bh 3S Prestige Standard) takkaa parin päivän välein. Talo pääsi jäähtymään syyskuussa ennen kuin pistimme lämmittimen, joten takasta on nyt ihan hyötyäkin. Meillä on yläkerran isomman makuuhuoneen ikkunoista sisäpuitteet pois ikkunasmyygien viimeistelyä varten. Huomasin, että ulkopuitteen sisäpintaan kondensoituu näillä ilmoilla kosteutta, joka oli valunut alakarmeille lätäköiksi. Tarvitaan siis lisää lämpöä ja erityisesti ilmanvaihtoa.Takka tarjoaa molempia. Lisäksi pistimme makuuhuoneeseen lämmityspuhaltimen, joka paitsi lämmittää myös kierrättää ilmaa.

Tulisijat ovat yksilöitä, joten meidänkin takan polttamisessa on omat niksinsä. Ensimmäiset pesälliset poltin takan mukana tulleen ohjeen mukaan. Ensin arinalle tehdään pieni nuotio lastuista ja tikuista. Kun se on kunnolla syttynyt, lisätään puita haluttu määrä. Periaatteena tämä on ns. alta sytyttämistä, eli pistetään sytykkeet alas ja puut päälle. Tämä tapa tuntuu toimivan vain, jos takan ensiöilman säätö on maksimissa. Jos ilmaa lähtee pienentämään, tuloksena on savua ja nokea. Joka tapauksessa nokeamista tulee alussa, kun puut eivät ole vielä kunnolla syttyneet. Tällä tyylillä takkaa voi polttaa pienellä ilmalla, jos puita pistää vain pari klapia kerrallaan.

Minä olen jo vuosia rummuttanut päältä sytyttämisen puolesta, joten päätin kokeilla sitä tälläkin takalla. Ladoin arinalle sopivan määrän puuta. Niiden päälle tein lastuista pienen nuotion. Annoin tulen syttyä kunnolla takan luukku raollaan, ja sen jälkeen suljin luukun. Koska en halua polttaa takkaa täydellä teholla, säädin ensiöilman n. 40 %:iin. Nyt takka toimi niin kuin halusinkin. Päälle tehty tuli etenee pikkuhiljaa puita myöten alaspäin. Koska ilmamäärä on rajoitettu, koko puumäärä ei syty kerralla. Kävin välillä tarkistamassa, ettei savupiipusta tule näkyvää savua. Palaminen oli siis puhdasta.

Kiertoilman aukoista tulee reippaan lämmintä ilmaa. Takka siis tuottaa lämpöä. Ainakaan vielä ei ole ollut ongelmia ylilämmön suhteen, koska rakenteet ovat suhteellisen viileitä. Paljaana oleva betonilattia ja kantava väliseinä ovat isoja varaavia massoja, joten niiden lämmittäminen vie energiaa. Lisäksi taloa jäähdytetään koko ajan ulkoilmalla, joka tulee raakana sisään teknisen tilan aukosta.

Tapetoimista ja maalaamista

Aloitetaan ikävillä uutisilla. Minun osaltani raksaamishommat ovat nyt hetkeksi tauolla. Vasemmassa jalassani on ollut ikävää kipua kesästä lähtien, eikä se ole itsekseen parantunut. Päinvastoin, se on mennyt pahemmaksi koko ajan. Kävin viikolla lääkärissä ja fysioterapeutilla, joka vahvisti lääkärin diagnoosin: välilevyn pullistuma. Sain sairaslomaa kuukauden loppuun ja käskyn levätä sekä välttää istumista. Kantamistakaan ei saa tehdä. Rauhallinen kävely tekee selälle hyvää, joten olen käynyt jalkaisin talolla takkaa lämmittämässä pari kertaa. Onneksi olimme aikoinaan kaukoviisaita, joten vuokrakämpän ja talon välinen matka on vain noin kilometrin.

Päivi on saanut taloon valmista pintaa. Työ on siltä osin palkitsevampaa kuin aikaisempi tasoittaminen. Pikkulikan huone on lattiaa lukuunottamatta valmis. Päivi pesi eilen ikkunatkin, joten huoneeseen voisi kohta vaikka muuttaa :)

Keittiön seiniinkin on tullut pintamaalia. Väriksi valittiin maitokahvin ruskea. Sama väri jatkuu keittiöstä olohuoneen päätyseinälle. Loput olohuoneesta maalataan vaaleammalla värillä. Väri on vaalea, muttei se valkoinen kuitenkaan ole. Eteisenkin seinät ovat hyvin lähellä valmistumista. Päivi on maalannut ne pohjamaalilla aikaisemmin, mutta niissä oli vielä pikkuisen tasoiteltavaa. Tätä kirjoittaessani tasoitetut kohdat pohjamaalataan. Ehkä niihin huomenna saa pintamaalia ensimmäisen kerroksen. Eteisen ja porraskäytävän viimeisteleminen olisi tärkeää siksi, että saataisiin sisäportaat asennettua. Niiden toimitus on nyt sovittu viikolle 45, mutta sitä voi siirtää eteenpäin, jos tarve vaatii.

Maakellarin ovi asennettiin viikko sitten. Unohdin ottaa siitä kuvan, mutta muistaisinkohan minä ensi kerralla. Ovi on ruskea (RR32) umpiovi (Skaala UO305F_Beeta). Poikkeuksena linkissä olevaa UO305F-oveen meidän ovessamme on vaakaurat. Tyyli on sama kuin varaston ovissa. Uretaaneja ei ole vielä ruiskutettu, mutta sehän ei ole iso homma, kunhan vain muistaisi sen tehdä. Pitänee ostaa talviuretaania, kun tänäänkään ei ole ollut kuin pari astetta lämmintä. Talon sisällä onneksi tarkenee. Minä olen lämmittänyt takkaa parin päivän välein. Lisäksi meillä on porraskäytävässä 1 kW:n patterilämmitin. Se on termostaatin takana, eli se ei lämmitä koko aikaa. Sen verran kuitenkin lämpöä tulee, että talossa on hyvä tehdä hommia. Iltojen pimetessä työvaloja tarvitaan koko ajan enemmän, ja nekin luonnollisesti antavat lämpöä taloon.

Pikkulikan huoneen päätyseinään tuli hänen itsensä valitsema tapetti. Päivi ei ole koskaan aikaisemmin tapetoinut, ja tapettia laittaessa olikin kuulemma päässyt jokunen ärräpää. Lopputulos on kuitenkin hieno!

Ikkunat hohtavat puhtauttaan :) Salama heijastuu hyvin.

Keittiön seinää valmistuu. Vasemmalla maitokahvin väristä pintamaalia ja oikealla valkoista pohjamaalia. Livenä seinä ei ehkä ole ihan noin tumma kuin tässä kuvassa.

Vielä yksi valu

Eilen oli viimeistä edellinen seinävalu. Nyt pitkien sivujen seinät on valettu lopulliseen korkeuteen. Ensi viikolla on enää päätykolmioiden valu. Kattotoimittaja varmisti kattoelementtien asennuksen seuraavan viikon maanantaiksi, eli 14.3. Tässähän käy kohta niin, että talon runko meinaa valmistua :)

Meidän piti mennä tänään porukalla hommiin raksalle, mutta pikkulikalla on jotain ongelmia masun kanssa. Olemme siksi Päivin kanssa vuorotelleet työmaalla ja kotona. Jäljellä olevat väliseinäharkot kannettiin yläkertaan, jossa väliseinää tulee vielä muutama varvi. Sen jälkeen jatkoin jään kantamista ulos kellarista. Siellä on nyt selvästi kylmempää kuin ulkona, eli sillä jäällä on vaikutusta. Sen rikkominen ja kantaminen on yllättävän hidasta, joten aikaa tuossa menee.

Sähkösuunnittelija lähetti torstaina lattialämmityssuunnitelmat. En tiedä, missä kohtaa informaation kulussa oli tapahtunut katkos, mutta ne olivat ihan erilaiset kuin oli sovittu. Meillähän oli tarkoitus laittaa lattialämmityskaapelit saunatiloihin, kodinhoitohuoneeseen, eteiseen ja kellarin kuraeteiseen sekä vessoihin. Käytännössä niitä haluttiin siis kaikkiin tiloihin, joihin tulee laatta. Kellarin suunnitelmassa lattialämmityskaapelit oli pistetty kaikkiin huoneisiin, mukaan lukien varastoon ja tekniseen tilaan. Yläkerrassa kaapeleita puolestaan ei ollut KHH:ssa ja vessassa. Pistin suunnittelijalle palautteen, jossa kerroin nämä muutoskohteet. Edellä mainittujen tilojen lisäksi päätimme pistää kaapeleita yläkerran makuuhuoneiden lattioihin, olohuoneeseen ulkoseinille n. metrin kaistale, alakerran aulaan samoin ulkoseinälle kaistale ja keittiöön. Makuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin ne tulevat siltä varalta, jos ikkunat tuntuvat liian kylmiltä ja jos IV-lämmittimistä loppuu tehot huippupakkasilla. Tuosta ns. asiantuntijat ovat sanoneet kahdenlaisia mielipiteitä, joten päätimme pelata siinä varman päälle. Keittiöön pistetään kaapelit siltä varalta, että sinne halutaan joskus laatat lattiaan. Lämmittämätön lattialaatta on kylmä talvella.

Näillä näkymin blogiin saattaa tulla kahden viikon tauko. Lähden ensi viikon alussa reissuun Kaakkois-Aasiaan, enkä sieltä välttämättä blogia päivitä. Mutta jos saan nettiyhteyden pelaamaan ja Päivi antaa tilannepäivityksen, niin ehkä tänne jotain tekstiä tulee.

Johan tuo talolta näyttää. Vasemmalla edessä on katon kannatinpilari, joka nyt on lopullisessa korkeudessaan.

Ruokailutilan ja olohuoneen ikkunat näyttävät nyt aika isoilta. Etualalla on maakellari lopullisessa korkeudessaan. Sen päälle tulee ruokailuterassi.

Olohuoneen ikkuna ja terassiovi talon päädyssä. Oikealla on kaksi keittiön ikkunaa.

Olohuone ruokailutilasta päin kuvattuna. Kuvassa ovat samat ikkuna ja ovi, jotka olivat edellisessä kuvassa.

Keittiö. Korkea ikkuna on yhteinäinen, eli yläosassa oleva lauta on vain tukilauta valua varten.

Eteinen, tai oikeastaan sen yläosa. Valua varten suojaksi pistetty styrox-rivi näyttää, mihin kohtaan kattoelementtien alalaita tulee.

Pistin tähän pari maisemakuvaakin, kun telineiltä oli hyvä kuvata. Tämä on koilliseen. Kuvassa näkyy vanhempaa asuinaluetta. Edessä on Louhivaaran aluetta, joka toistaiseksi on meidän tonttia lukuunottamatta koskematon.

Maisema etelään. Puusto hiukan rajoittaa auringon paistetta, mutta ei tuo metsä onneksi mikään tiheä ryteikkö ole.

Louhinta alkoi

Tänään tontilla alkoi louhinta. Tai niin ampuja ainakin aamulla sanoi. Olen reissussa, joten en voi käydä tontilla tarkistamassa, että mitä siellä on saatu aikaan. Jos kaikki menee suunnitellusti, ampuja lähtee tiistaina pois. Louhetta ajetaan luultavasti koko ensi viikko. Louhittava määrä oli arvion mukaan 650 m3 – kyllä, ei ole pilkkuvirhettä tuossa. Nieleskelin jonkin aikaa, kun kuulin tuon määrän, mutta nyt mieli alkaa jo tottua tuohon. Lisäkustannusta tuosta tulee jo jonkin verran, mutta ei tässä vaiheessa enää lähdetä suunnitelmia muuttamankaan.

IV-kone päätettiin eilen. Jätämme Greenair HP:n pois kuvioista, ja hankimme perus-Pelicanin. Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, HP ei olisi koskaan lämmityksessä maksanut itseään takaisin. Jäähdytykseen taas käy paljon paremmin ilmalämpöpumppu. IV:n kautta ei saa hirveästi jäähdytystehoa, koska ilmaa ei voi määräänsä enempää jäähdyttää. ILP sen sijaan voi jäähdyttää monen kilowatin teholla, joten se tuntuu jo jossain kesähelteilläkin. Lisäksi Pelicanissa on yöjäähdytystoiminto, joka helpottaa silloin, kun hellettä ei ole tolkuttomasti. Kaiken lisäksi IV:n kautta jäähdyttäminen vaatisi tuloilmakanavien eristämisen. Samalla rahalla melkein saa ILP:n, joten loppujen lopuksi valinta oli selvä.

Yhdessä kommentissa suositeltiin maalämpöpumppua. Se on hylätty jo aikoja sitten, koska en saanut sitä maksamaan itseään takaisin järkevässä ajassa. Jos lämmitysenergian kulutus on vuodessa alle 10 000 kWh, josta 1000-2000 tehdään takalla, niin MLP on vaikea saada kannattavaksi. Varsinkin, kun se olisi pitänyt toteuttaa porakaivolla. Esim. jos MLP:n hinta on 15000 € ja se säästää 650 € vuodessa, on takaisinmaksuaika n. 23 vuotta. Tuo ei sisällä investoinnin korkoja eikä vesikiertoisen lämmityksen vaatimaa lisäinvestointia sähkökaapeleihin verrattuna. 3 %:n korolla 15000 €:n lainasta tulee vuodessa korkoja 450 €. Todellista säästöä vuodessa olisi siis vain 200 €. Myöskään kuutiokonetta en näe järkevänä vaihtoehtona. Ilmanvaihdon mukana menee kuitenkin paljon enemmän lämpöä hukkaan kuin seinien kautta. Kuutiokone sotii siksi minusta passiivitalon ideaa vastaan.

Yllä oleva on luonnollisesti laskennallista. Todelliset lukemat saadaan sitten, kun on asuttu talossa pari vuotta. Suunnitelmissa on pistää omat energiamittarit lämitykselle, jotta nähdään, paljon se vie erikseen sähköä. Periaatteessa kuitenkin kokonaissähkö ratkaisee, koska käyttösähköstäkin iso osa tulee lämmityskaudella talon lämmitykseen.

Aikataulu on venynyt koko ajan. Joskus suunnittelimme, että välipohjan ontelolaatat voisi toimittaa viikolla 50, eli ensi viikolla. No, ei ihan mennyt suunnittelu niin sujuvasti, joten edes perustuksia ei saa valettua ensi viikolla. Saa nähdä, lähteekö pystytys käyntiin tämän vuoden puolella ollenkaan. Eihän tässä ole muuten kiirettä, mutta jos tammi-helmikuussa tulee kovia pakkasia, niin ne pysäyttävät työt kokonaan, jos runko ei ole vielä silloin pystyssä.

Puita nurin

Eilen jatkettiin vähän puusavottaa, ja käytiin kaatamassa iso koivu. Puu oli kallellaan väärään suuntaan eli tielle päin, mutta viritimme köyden ja vinssin, joiden avulla suunnittelimme kaatavamme sen tontille sopivaan paikkaan. Alla on kuvasarjaa kaatamisesta.

Kuten yleensä, niin nytkin iso puu kaatui juuri sinne, minne halusi. Tämäkin kokemus vahvisti sääntöä, jonka mukaan iso puu kannattaa kaataa vain sinne, minne se on jo valmiiksi menossa. Kanto jäi vähän pitkäksi. Sitä voisi vähän siistiä.

Talon suunnittelu ei ole käytännössä edennyt. Arkkitehtihän on lomalla. Olemme käyttäneet tätä aikaa talotekniikkan ja muun sellaisen suunnitteluun. Lämmitystapaa ei olla vielä lopullisesti ratkaistu. Lähtökohta on sähkölattialämmitys märkätiloihin ja ilmanvaihtolämmitys muualle. Olen miettinyt ja laskenut, että kannattaisiko käyttöveden ja lattioiden lämmitykseen hankkia lämpöpumppu, eli VILP tai PILP. Vertailusta putosi MLP heti liian kalliina ratkaisuna. VILP:n huono puoli on tietysti se, että se ei anna lämpöä kovilla pakkasilla. Toisaalta kovia pakkasia ei keskimäärin ole tällä korkeudella kovin paljoa, joten ne voitaisiin mennä sähköllä. 

Puu. Tästä se lähtee.
Ensimmäinen sahaus näyttää vielä hyvältä.

Kaatorauta on jumissa alhaalla. Päätin katkaista puun ylempää.

Nyt on sahakin jumissa. Taisi päästä pari ärräpäätä tässä vaiheessa.
Toisella sahalla puu saatiin lopulta nurin. Suunta oli hieman (180°) väärä.

Nyt jo hymyilyttää. Tärkeintähän on se, että kaikki säilyivät ehjänä eivätkä välineetkään menneet rikki.