Maaliskuun sähkönkulutus oli 1662 kWh (2654 helmikuussa). Koska edellinen lukema oli 3.3., maaliskuun kulutus oli 59,36 kWh/vrk (85,61). Lämmitystarvelukuun suhteutettuna kulutus oli 3,82 kWh/LT-yksikkö (3,65). Lämmitysenergian tarve vähenee, minkä vuoksi käyttösähkön osuus suhteessa kasvaa, ja siksi sähköä menee LT-yksikköä kohti enemmän. En oikein muuten osaa tuota eroa selittää. Alakerran lämpöpatteri ei ole enää ollut moneen viikkoon päällä. Näillä keleillä makuuhuoneiden lämmittimetkään eivät kytkeydy päälle, joten talo lämpiää märkätilojen ja eteisen lattialämmityksillä, käyttösähköllä ja ILP:n satunnaisella käytöllä. Takkaa olen polttanut pari kertaa viikossa.

Olohuoneessa on nyt kaikki listat paikallaan. Lisäksi asennutimme sälekaihtimet olohuoneen kiinteisiin ikkunoihin. Kevätaurinko paistaa kirkkaana sisään, joten kaihtimet tulivat tarpeeseen varjostuksen vuoksi. Kesällä iltapäiväaurinko ei paista sisälle, koska räystäät varjostavat silloin. Aamuaurinko kuitenkin paistaa aina sisään, koska talon päädyn räystäs ei anna siltä suojaa.

Törmäsin netissä juttuun viemärihierteestä, ja sen innoittamana tein itsekin testin. Vessan lavuaarissa meillä vesi kiersi oikeaoppisesti myötäpäivään, mutta sekä keittiössä että KHH:ssa kierto oli vastakkaiseen suuntaan. Jutussa kerrottiin, että hierteen rihlauslaitteen voi ostaa kaupasta, mutta minä tein itse porakoneeseen liitettävän koneen. Pyöräytin lavuaarit heti, ja nyt vesi kiertää oikeaan suuntaan. Hyvä, että tuli tuo juttu luettua, koska en ennen ollut tästä kuullutkaan. Säästö on kuitenkin melkoinen vuositasolla.

Sälekaihtimet tulivat karmeihin kiinni smyygin sisäpuolelle.

Helmikuun sähkönkulutuslukema ei ole ihan tarkka, koska luin sen vasta 3.3. aamulla. Toisaalta se on verrannollinen tammikuuhun, kun lukemien väli on kummassakin kuussa 31 päivää.

Helmikuussa sähköä meni 2654 kWh (2129 tammikuussa). Degree days -sivuston mukaan helmikuun LT-luku oli 727 (698). Näillä luvuilla kulutus siis oli 3,65 kWh/LT-yksikkö (3,05). Tosin täytyy muistaa, että LT-luku on vain helmikuulta, kun taas sähkönkulutuksessa on vajaa 2 vrk ylimääräistä. Siitä huolimatta helmikuussa kului selvästi enemmän sähköä LT-yksikköä kohti. Arvaan, että erotus johtuu useasta eri tekijästä.

• Kovilla pakkasilla pistimme alakertaan ylimääräisen patterin, joka on siellä vieläkin. Tämän vuoksi alakerrassa on lämpimämpää kuin tammikuussa oli.
• Puuta on poltettu jonkin verran vähemmän kuin tammikuussa.
• Päälämmönlähde on ILP. Sen COP laskee, kun pakkanen kiristyy. Näin ollen kovemmalla pakkasella menee suhteellisesti enemmän ostosähköä.

Eilen ja tänään on mukavan aurinkoinen ilma, ja se selvästi tuntuu talossa. Aamupäivällä aurinko paistaa suoraan olohuoneen päädystä sisään ja tietysti lämmittää taloa. Eilen päivällä ILP ei luultavasti ollut käynnissä ollenkaan.

Rakentaminen on edennyt hitaasti helmikuussa. Päivi pisti WC:ssä muutaman kulmalistan paikalleen. Viikko sitten kasasimme puulaatikon keittiöön, mutta siitä puuttuu vielä kansi ja kahva. Kyllä se totta on, että rakentaminen tahti hiipuu muuton jälkeen, ei sille mitään mahda. Ehkäpä tässä kevään mittaan tulee taas intoa palata hommiin. Eipä tässä nyt mihinkään kiire ole.

KNX-paneeli saatiin KNX-verkkoon kiinni. Ongelma johtui siitä, että paneelista oli tullut uusi versio, johon piti hankkia lisävarusteena palikka, jolla paneeli saadaan KNX-verkkoon. ABB siis uudisti KNX-paneelin perusversion sellaiseksi, ettei sillä pääse KNX-verkkoon. Hienoa toimintaa! Lisähintaa me emme tuosta lisävarustepulikasta kuitenkaan maksaneet, joten sen suhteen tämä meni onnellisesti. Paneelissa on JR-sähkötöiden tekemä perusohjelma, jolla pääsemme hyvin alkuun. Olen Jounin kanssa keskustellut muutostarpeista, mutta pitkän aikavälin suunnitelma minulla on se, että opettelen paneelin ohjelmoinnin itse.