Avainsana-arkisto: valaistus

Keittiön valaistus

Tänään asensin keittiöön ensimmäisen led-nauhan työtasovalaistukseksi. Muutama päivä sitten asensin ns. tunnelmavalonauhat kaappien päälle. Niiden lisäksi meillä on keittiön katossa iso plafondi yleisvalaisimeksi ja riippuvalaisin tunnelmavalaisimeksi.

Valaisimien kanssa meillä kävi sellainen virhe, että yleisvalaisimiksi tarkoitettuihin plafondeihin tuli lämminsävyiset putket. Näin minusta ainakin tuntuu. En tilatessa eritellyt putkien tyyppiä, joten valaisimet on nyt vakioputkilla. Minun silmääni valo näyttää kellertävältä. Olisin toivonut enemmän päivänvalotyyppistä valoa, mutta ainakaan nyt emme lähde putkien vaihtorumbaan. Mietimme myöhemmin, josko jossain vaiheessa kävisimme nuo valaisimet läpi.

Keittiöön valaistussuunnittelija (Jani Karhapää, Valonne) suunnitteli työtasovalaistuksen kahdella led-nauhalla, toinen värisävyltään 5200 K ja toinen 2900 K. Proledin Jussi Kurpalla oli tuohon kuitenkin näppärämpi ratkaisu: nauha, jossa joka toisen ledin sävy on 5200 K ja joka toisen 3200 K. Lopputulos lienee sama, mutta työtä on hiukan vähemmän. Ylipäätään näiden led-nauhojen asentaminen on helppoa. Lähetin keittiömme piirustukset Jussille, joka mittasi niistä nauhojen ja johtojen oikeat pituudet ja lähetti minulle valmiiksi johdotetut nauhat ja muuntajat. Nauhoissa ja johdoissa on hieman ylimääräistä, joten olen lähes jokaisesta led-nauhasta napsaissut muutaman sentin pois. Kätevää, kun valonauhaa voi leikata saksilla sopivaan pituuteen :)

Alla on kuvia keittiömme valaistuksesta. Pistin kameraan valkotasapainoasetuksen ”ulkoilma pilvisellä säällä”, joten kuvat ovat vertailukelpoiset keskenään.

Lopuksi pyyntö: osaisiko joku suositella liimaa, jolla listat voisi liimata sujuvasti paikalleen? Meidän pitäisi pistää kulmalistat hormin ja kiviseinän välisen raon peitoksi. Päivi on kokeillut Sikabond 500- ja Sikabond T2 -liimoja. Näistä ensin mainitulla on edes jonkinlainen alkutartunta, mutta T2 ei tuntunut tarttuvan mitenkään.

Pelkästään työtasovalo on päällä. Välitilassa oleva laatta on valkoista ja sen yläpuolinen seinä on vaaleanruskeaa.

Led-nauha on tällaista. Ledejä on 120 kpl/m ja valoteho 9,6 W/m.

Kaapin päältä tuleva tunnelmavalo on lämpimän sävyistä. Värisävy on 2900 K.

Nauha on tällaista. En laskenut ledien määrää, mutta niitä on selvästi harvemmassa kuin työtasonauhassa.

Pelkällä plafondilla keittiö on tämän näköinen.

Plafondi+työtasovalaistus on tällainen. Työtasolla on selvästi valkoisempi valaistus.

Näillä kameran asetuksilla tammikuinen iltapäivä on selvästi sinertävä.

P.S. Pistetään tähän sähkönkulutuksen väliaikatieto. Välillä 1.1.-8.1. sähköä on kaikkiaan kulunut 442 kWh, eli n. 63 kWh/vuorokausi. Oletan, että käyttösähkön osuus on suhteettoman suuri, koska pesukone ja kuivausrumpu ovat pyörineet nyt selvästi normaalia enemmän. Erillisiä mittareita lämmitykselle ja käyttösähkölle meillä ei ole, joten tuota ei voi mitenkään varmistaa.

Sähköt on kytketty

Taloomme tulee nyt sähkö sisälle, enkä tarkoita nyt jatkoroikkaa. Sähkömies kävi tänään kytkemässä syöttöjohdon pihakeskukseen. Samalla hän teki loput keskuksen kytkennät sisällä. Pikkulikan huoneeseen tuli pistorasioita ja olohuoneen kattoon valaisimia. Valitettavasti sähkömies oli ollut liiankin innokas. En ollut muistanut kertoa hänelle, että KHH ja kettiö ovat vielä kesken, joten hän asensi KHH:n kattoon kaksi valaisinta ja keittiöön pistorasioita. Onneksi noita ei tarvinne ruuvata kokonaan irti. Riittää, että pistorasioista ottaa peitelevyt ja valaisimista kuvut pois.

Koska minä en selkäni vuoksi pysty tekemään talolla töitä, palkkasimme ainakin täksi viikoksi raksamiehen tekemättömiä töitä varten. Hän aloitti eilen, ja on nyt tehnyt koolauksen ala-aulan kattoon. WC-pöntön kotelokin on yläkerrassa tehty.

Kävimme eilen ostamassa eteisen laatat. Määrän kanssa veivattiin paljon. Aluksi meinasimme ostaa laattoja 5,5 neliötä + hukka. Onneksi laskimme piirustuksesta pinta-alan uudelleen. 5,5 m2 oli eteisen pinta-ala ilman komerosyvennystä. Komeroissa ei ole pohjaa, joten lopputulos olisi ollut sangen mielenkiintoinen. Laskimme uuden laattamenekin oikealla neliömäärällä. Laskimme sen jälkeen laattamenekin kappaleittain, eikä se täsmännyt ollenkaan neliöiden kanssa. Pähkäilimme asiaa aikamme, kunnes lopulta pääsimme (toivottavasti) oikeaan määrään. Laattoja tuli lopulta ostettua 9 m2. Suurta neliömäärää selittää se, että 340*340 mm laatoista menee reunoilla paljon hukkaan.

Päivi on viimeistellyt porrasaukon alaosaa. Ilmeisesti tätä kirjoittaessani hän vetää ensimmäisen kerroksen pohjamaalia. Sen jälkeen seuraa viimeistelytasoitus ja maalaus.

KHH:n toinen valaisin. Kupu puuttuu, eikä sitä tarvitse asentaakaan tähän hätään. Kuten kuvasta näkyy, katossa on vielä hiukan läikikkyyttä.

Olohuoneen katon keskelle tuli Jasmina-plafondi. Kuvasta ei kokoa näy, mutta se on iso. Halkaisija hieman yli metrin.

Pikkulikan huoneessa pistorasioiden asennus on jäänyt hiukan kesken.

WC-pöntön kotelo on saanut jo kosteussulun pintaansa.

Porrasaukon alaosan kiviseinä on sileä. Pikkulikkakin pääsi kuvaan.

Ala-aulan katon koolausta on melkein koko katon osalta valmis. Loppuosa on helpointa tehdä sitten, kun aula on tyhjennetty väliseinäharkoista. Pikkulikka pääsi näköjään tähänkin kuvaan.

Sähkökeskus odottaa kansia. Tosin kyllä tuossa vielä kytkettävää on, kun ainakin teknisen tilan pistorasia ovat asentamatta.

Eikun siis tämmöinen se on

Rapparit saivat tänään urakan päätökseen. Huomenna on vielä putsausta ja fiksailua, mutta nyt talo on oikeassa värissään. Onneksi aikaisemmin ottamani kuvat olivat vain välivaiheesta, koska tämä väri on paljon parempi. Pohjusteen läpi kuulsi vielä harmaa pohjarappaus, mutta silikaattihartsipinnoitteen läpi sitä ei näy. Otin uusia kuvia, mutta koska niissä oli auto-moodi päällä, väri ei kaikissa kuvissa ole vieläkään täysin oikea.

Me olemme Päivin kanssa jatkaneet sisähommissa. Päivi maalasi tänään olohuoneen katon ensimmäisen kerran. Hän varmaankin fiksaa vielä jotain saumaa, mutta kokonaisuudessaan katto on hyvän näköinen. Korkea tila on vähän kaksipiippuinen. Toisaalta korkealla olevat pikkuvirheet eivät näy. Toisaalta taas pinta pitää saada niin hyväksi, että sitä viitsii katsoa, koska korjaaminen ei onnistu ilman (kalliita) telineitä. Matalampia tiloja ja seiniä voi parin vuoden päästä maalata vaikka uudelleen, jos siltä tuntuu.

Minä sain valmiiksi porrasvalojen reiät, joten portaikon seinät alkavat olla valmiita tasoitukseen. Teemme ne kahdessa osassa, koska yläosaan pitää hommata telineet. Eteisen tasoitukseenkin pitää ottaa vuokratelineet. Makuuhuoneet ja alakerta meneekin sitten omilla rappusilla ja pukeilla.

Sähkökeskus tuli vähän yllättäen jo tänään. Sovimme aikoinaan suunnittelijan kanssa, että hän tekee sekä sähkö- että KNX-keskuksen valmiiksi niin, että sähköasentajan tarvitsee vain tökkiä piuhat riviliittimiin. Tuo keskus on ollut jo jonkin aikaa valmis, joten se heivattiin meille pois suunnittelijan kontista tilaa viemästä. Se asennetaan paikalleen ensi viikolla, minkä vuoksi pistin tekniseen tilaan tänään yhden kipsilevyn paikalleen. Loput levyt laitetaan sitten joskus…

Julkisivu on tällainen. Talon värissä on punaisen sävyä, joka ei näkynyt pelkällä pohjusteella. Sokkeli on Maxitin rouhepinnoitus tummalla laastilla ja vaalealla kivellä. Lopputulos on siis vaaleanharmaa sokkeli.


Länsiseinä on ilta-auringossa tällainen. Parvekkeen teräspilarit maalataan ruskeiksi.

Eteläpääty eli yläpihan puoleinen pääty. Täälläkin pilarit maalataan ruskeiksi. Terassilaudat tulevat olemaan ruskeat.

Itäpuoli. Isot ikkunat ovat eteisen ikkunat ja pieni ikkuna on kodinhoitohuoneen. Sen alle tulee ILP:n ulkoyksikkö.
Olohuoneen katto telineen reunalla höystettynä. Kaksi tummempaa raitaa ovat varjoja, eli katossa ei ole kuoppia niissä kohdissa.

Eteisestä yläkertaan meneville portaille tulee kolme valaisinta. Sähköasentajan jäljiltä valaisinpaikat oli merkitty hieman liian alas, mutta ne oli helppo siirtää.

Eteisestä alakertaan meneville portaille tulee neljä valaisinta. Etukäteen vähän hirvitti piikata korkeaan kiviseinään poikittainen railo johtoa varten, mutta vastaavan mestarin opastuksella seinä säilyi pystyssä. Tein styroxista vailaisinrungon kokoiset palikat ennen roilotusten täyttöä, jotta valmiiseen seinään jää sopivat upotusaukot.
Teknisen tilan ainokainen kipsilevy :)

Anturamuotit valmiit

Anturamuotit ovat valmiit. Valua suunniteltiin eiliseksi, mutta liian kova pakkanen lykkäsi valun huomiseen. Nyt Foreca lupaa huomiseksi -6 – -8 astetta, ja ymmärtääkseni valun voi tehdä tuossa lämpötilassa. Betonilaatu ilmeisesti on pykälää normaalia anturabetonia lujempaa. Se kovettuu paremmin kylmemmässä. Alla on kuva työmaasta. Muotit on peitetty pressuilla, ja kuten näkyy niin yöllä satoi lunta. Sähkö- ja vesiputkille on upotettu suojaputkia anturan alta eri puolille tonttia.

Saimme eilen valaistussuunnitelman.Se vaikutti todella hyvältä. Käymme sitä vielä tarkemmin läpi ja jos muutettavaa tulee, niin muutetaan. Yhden muutoksen keksimme heti: yksi julkisivuvaloista valaisee nätisti ILP:n ulkoyksikön, joten sitä muutetaan. Niin nättejä kuin lämpöpumput ovatkin, ei niitä sentään korostaa tarvitse. Suunnittelijan hintaan sisältyy myös se, että hän käy suunnitelman läpi sähkösuunnittelijan kanssa ja pyytää meille tarjoukset suunnitelman valaisimista.

Toivottavasti sää suosii huomenna, ja anturat saadaan hyvin valettua!

Pressuilla peitetyt anturamuotit pitäisi valaa huomenna.

Talvi tuli

Talvi tuli tännekin päin Suomea. Kunta ei ole aurannut tonttimme editse menevää tietä, joten tällä hetkellä sinne ei pääse. Samalta alueelta on aurattu jotain muuta, joten täytyy huomenna soittaa kunnan insinöörille, että pistää aura-auton liikkeelle. Rakentaminen voi olla vähän hankalaa, jos pitää kahlata 200 metriä umpihangessa, jotta pääsee tontille. Meillä on siis vieläkin toiveena se, että päästään aloittamaan rakentaminen ihan kohta. Sään suhteen ei toistaiseksi ole ollut tuuria, mutta katsotaan, mihin suuntaan tämä muuttuu.

Sisustussuunnittelu on lähes valmis. Kiersimme sunnuntaina muutaman sisustus- ja rautakaupan läpi ja arvoimme pintamateriaaleja. Vielä on jotain piirtämättä, mutta esimerkiksi sisustukseen liittyvät valaisimet ovat jo paikallaan. Tänään tapasimmekin yhden valaistussuunnittelijan, joka lupasi pistää tarjouksen lähipäivinä sähköpostilla. Vaikutti ihan pätevältä suunnittelijalta, joten jos hinta on kohdallaan, niin eiköhän me hänet palkata. Kunhan saadaan valaisimet paikalleen ja tyypit valittua, niin sitten voisi käydä sähkösuunnittelun kimppuun.

Energiatodistuskin on tehty. Sen mukaan vuodessa menee n. 27 000 kWh sähköä. Siitä 15 000 kWh on käyttösähköä, 6600 kWh käyttöveden lämmitystä ja 5400 kWh lämmityssähköä. Energiatehokkuusluku, eli ET-luku on 90 kWh/brm2. Menee siis kirkkaasti A-luokkaan, jonka raja on 150 kWh/brm2. Tosin niin pitää mennäkin, kun passiivitalo on tähtäimessä. Lukemathan ovat toki laskennalliset, eli vasta hetken asumisen jälkeen nähdään, miten nuo pitävät kutinsa. Jossain olen nähnyt arvion, että käyttöveden lämmitykseen menee 1000 kWh/vuosi/asukas. Siihen nähden laskelman 6600 kWh on yli tuplat sen, mitä meillä menisi. Jotain vertailua lämmityssähkön kulutuksesta antaa se, että pinomotti koivua sisältää n. 1700 kWh energiaa. Laskelmien mukaan talon lämmitys hoituu siis polttamalla 5 mottia puuta sopivaan aikaan.

Ensi lauantaina käymme Skaalalla Vantaalla. Ikkunoistahan saimme jo tarjouksen aikaisemmin, mutta luettelo hiukan muuttui sen jälkeen. Lisäksi mietimme sälekaihtimia, ikkunatyyppejä (aukeava vai kiinteä) yms. tarkemmin. Toivottavasti saadaan nuo nyt kerralla kuntoon, ettei niitä tarvitse myöhemmin pähkäillä. Tuntuu, että tässä on niin paljon suunniteltavaa ja mietittävää, ettei pää tahdo pysyä asioiden mukana.