Avainsana-arkisto: sähkön kulutus

Huhtikuun sähkölukema ja yhteenvetoa

Huhtikuussa sähköä kului 1279 kWh (1662 maaliskuussa). Päivää kohti tämä tekee 42,63 kWh (59,36). Lämmitystarveluku oli 360 (435), joten sähkönkulutus oli 3,55 kWh/LT-yksikkö (3,82). Maaliskuulta keksi jotain selitystä sille, miksi sähkönkulutus LT-yksikköä kohti oli noussut. Sen selityksen mukaan myös huhtikuussa olisi pitänyt olla nousua muttei ollut. En siis enää yritä selitellä noita pieniä muutoksia tuossa luvussa. Puita ei huhtikuussa ole montaa takallista tullut poltettua. Toukokuussa en ole muistaakseni polttanut yhtään pesällistä.

Aurinko lämmittää taloa nyt mukavasti, ja olen säätänyt IV-konetta, jotta se tarvittaessa vaihtaa ilmaa hiukan rivakammin. Varsinaista jäähdyttämistä en ole vielä aloittanut. ILP:n olen ajastanut niin, että se lämmittää vain aamuyöllä muutaman tunnin. Päivisin ei ole tarvinnut lämmittää enää moneen viikkoon.

Päivi on jaksanut puuhastella pihalla ja myös alakerrassa. Hän on tasoittanut alakerran kiviseiniä. Päätettiin tehdä se nyt ennen kuin kattojen alaslaskut ja loput puurunkoiset väliseinät tehdään. Näin kiviseinien tasoittaminen on helpompaa, kun ylimääräisiä väliseiniä ja kattoja ei tarvitse varoa. Pihalta Päivi keräsi ylimääräiset risut ja roskat. Loput pöllit on tehty nyt klapeiksi. Meillä on polttopuuta varmaan kymmeneksi vuodeksi, joten siitä ei tarvitse ihan heti huolehtia.

Edellisen kirjoituksen kommenteissa pyydettiin yhteenvetoa näillä harkoilla rakentamisesta. Jos tekisin nyt uuden talon, niin voisin hyvinkin tehdä sen näillä samoilla harkoilla. Itsehän emme runkoa rakentaneet, mutta rakennusmiehet kehuivat harkkoja ja tietääkseni ovat rakentaneet näillä meidän jälkeemme lisää. Lämmitysenergiaa on tarvittu kohtuullisesti, joten sen puolesta olen tyytyväinen. Talo on myös tiivis niin, ettei sisällä tiedä, onko ulkona myrsky vai tyyni. Se on aikamoinen ero edelliseen taloomme. Äänieristystä on epäilty, mutta ei minulla siitäkään ole moitittavaa. Asiaan vaikuttaa tietysti se, että asumme maaseudulla umpikujan päässä, joten tässä on vähän liikennettä. Rautatie kulkee muutaman sadan metrin päästä, eikä se kuulu sisälle ollenkaan. Jos sisällä on hiljaista, niin pihaan tulevan henkilöauton kuulee. Esimerkiksi TV:tä katsoessa auton ääntä ei kuule.

Meillähän on DNA:n valokuitu, mutta emme ottaneet sitä muuttaessa käyttöön. Halusimme kokeilla mokkulaa. Sekin on DNA:lta, ja periaatteessa täällä on 3G-verkko käytössä. Puhelimissa näkyy myös Elisan ja Soneran 3G-verkot. Ilmeisesti meillä on viallinen mokkula tietokoneen käytössä, koska se pätkii yhteyttä ja viime aikoina tyypillisesti on ollut vain GPRS-yhteys. Sehän on hidas kuin mikä. Minä vaihdan kesäkuun alusta uuteen työhön, jota teen aluksi kotoa käsin. Sen vuoksi tarvitsemme nopean ja luotettavan yhteyden, joten olen tilannut DNA:lta valokuidun kytkennän. Saa nähdä, mitä siitä tulee. 23.4. sain sähköpostilla varmistuksen, että viikon sisällä tulee saatavuus- ja hintatiedot. Näitä tietoja ei ole vieläkään näkynyt. Pistin torstaina kitkeränsävyisen meilin heidän asiakaspalveluunsa. Sinänsä tuo on ihmeellistä touhua, koska kuitu jo on teknisessä tilassamme, joten heidän tarvitsisi vain kytkeä se.

KNX:n virittäminen on vielä kesken. Paneelin ohjelmisto on keskeneräinen, mutta sähkösuunnittelijan pitäisi lähettää uusi versio jossain vaiheessa. Olen itsekin opetellut sen ohjelmointia, joten kunhan saan tuon uusimman version, viritän sitä jatkossa itse. KNX-ohjelmointiin käytettävää ohjelmaa en viitsi itselleni hankkia. Hintaa sillä on melkein tonni, joten ei sitä yhtä taloa varten kannata hankkia – ellen sitten jostain satu löytämään ylimääräistä tonnia.

Maaliskuun sähkönkulutus + hienoista edistymistä listoituksessa

Maaliskuun sähkönkulutus oli 1662 kWh (2654 helmikuussa). Koska edellinen lukema oli 3.3., maaliskuun kulutus oli 59,36 kWh/vrk (85,61). Lämmitystarvelukuun suhteutettuna kulutus oli 3,82 kWh/LT-yksikkö (3,65). Lämmitysenergian tarve vähenee, minkä vuoksi käyttösähkön osuus suhteessa kasvaa, ja siksi sähköä menee LT-yksikköä kohti enemmän. En oikein muuten osaa tuota eroa selittää. Alakerran lämpöpatteri ei ole enää ollut moneen viikkoon päällä. Näillä keleillä makuuhuoneiden lämmittimetkään eivät kytkeydy päälle, joten talo lämpiää märkätilojen ja eteisen lattialämmityksillä, käyttösähköllä ja ILP:n satunnaisella käytöllä. Takkaa olen polttanut pari kertaa viikossa.

Olohuoneessa on nyt kaikki listat paikallaan. Lisäksi asennutimme sälekaihtimet olohuoneen kiinteisiin ikkunoihin. Kevätaurinko paistaa kirkkaana sisään, joten kaihtimet tulivat tarpeeseen varjostuksen vuoksi. Kesällä iltapäiväaurinko ei paista sisälle, koska räystäät varjostavat silloin. Aamuaurinko kuitenkin paistaa aina sisään, koska talon päädyn räystäs ei anna siltä suojaa.

Törmäsin netissä juttuun viemärihierteestä, ja sen innoittamana tein itsekin testin. Vessan lavuaarissa meillä vesi kiersi oikeaoppisesti myötäpäivään, mutta sekä keittiössä että KHH:ssa kierto oli vastakkaiseen suuntaan. Jutussa kerrottiin, että hierteen rihlauslaitteen voi ostaa kaupasta, mutta minä tein itse porakoneeseen liitettävän koneen. Pyöräytin lavuaarit heti, ja nyt vesi kiertää oikeaan suuntaan. Hyvä, että tuli tuo juttu luettua, koska en ennen ollut tästä kuullutkaan. Säästö on kuitenkin melkoinen vuositasolla.

Sälekaihtimet tulivat karmeihin kiinni smyygin sisäpuolelle.

Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuun sähkönkulutuslukema ei ole ihan tarkka, koska luin sen vasta 3.3. aamulla. Toisaalta se on verrannollinen tammikuuhun, kun lukemien väli on kummassakin kuussa 31 päivää.

Helmikuussa sähköä meni 2654 kWh (2129 tammikuussa). Degree days -sivuston mukaan helmikuun LT-luku oli 727 (698). Näillä luvuilla kulutus siis oli 3,65 kWh/LT-yksikkö (3,05). Tosin täytyy muistaa, että LT-luku on vain helmikuulta, kun taas sähkönkulutuksessa on vajaa 2 vrk ylimääräistä. Siitä huolimatta helmikuussa kului selvästi enemmän sähköä LT-yksikköä kohti. Arvaan, että erotus johtuu useasta eri tekijästä.

  • Kovilla pakkasilla pistimme alakertaan ylimääräisen patterin, joka on siellä vieläkin. Tämän vuoksi alakerrassa on lämpimämpää kuin tammikuussa oli.
  • Puuta on poltettu jonkin verran vähemmän kuin tammikuussa.
  • Päälämmönlähde on ILP. Sen COP laskee, kun pakkanen kiristyy. Näin ollen kovemmalla pakkasella menee suhteellisesti enemmän ostosähköä.

Eilen ja tänään on mukavan aurinkoinen ilma, ja se selvästi tuntuu talossa. Aamupäivällä aurinko paistaa suoraan olohuoneen päädystä sisään ja tietysti lämmittää taloa. Eilen päivällä ILP ei luultavasti ollut käynnissä ollenkaan.

Rakentaminen on edennyt hitaasti helmikuussa. Päivi pisti WC:ssä muutaman kulmalistan paikalleen. Viikko sitten kasasimme puulaatikon keittiöön, mutta siitä puuttuu vielä kansi ja kahva. Kyllä se totta on, että rakentaminen tahti hiipuu muuton jälkeen, ei sille mitään mahda. Ehkäpä tässä kevään mittaan tulee taas intoa palata hommiin. Eipä tässä nyt mihinkään kiire ole.

KNX-paneeli saatiin KNX-verkkoon kiinni. Ongelma johtui siitä, että paneelista oli tullut uusi versio, johon piti hankkia lisävarusteena palikka, jolla paneeli saadaan KNX-verkkoon. ABB siis uudisti KNX-paneelin perusversion sellaiseksi, ettei sillä pääse KNX-verkkoon. Hienoa toimintaa! Lisähintaa me emme tuosta lisävarustepulikasta kuitenkaan maksaneet, joten sen suhteen tämä meni onnellisesti. Paneelissa on JR-sähkötöiden tekemä perusohjelma, jolla pääsemme hyvin alkuun. Olen Jounin kanssa keskustellut muutostarpeista, mutta pitkän aikavälin suunnitelma minulla on se, että opettelen paneelin ohjelmoinnin itse.

Tammikuun 2012 sähkön kulutus

Saatiinhan tänne vähän pakkasiakin, vaikka kylmempääkin jossain päin Suomea on ollut. Meillä on parina aamuna ollut n. -23 astetta. Yöllä on voinut olla kylmempääkin, mutta meillä ei ole muistilla varustettua lämpömittaria, joten niitä lämpötiloja ei nyt tiedä.

Tammikuun sähkön kulutus oli yhteensä 2129 kWh. Meillä ei ole erillisiä mittareita millekään laitteelle tai järjestelmälle, joten tuota ei nyt voi jakaa osiin. Puita olen polttanut takassa lähes joka päivä yleensä 4-6 klapia. Tuo tekee n. 3-4 kg/polttokerta, eli energiana n. 14 kWh. Taloon siitä jäänee karkeasti 10 kWh. Kokonaisuudessaan energiaa on siis taloon tuotu n. 2400 kWh.

Mittasin sähkönkulutusta myös viikottain ja vertasin sitä Hollolan lämmitystarvelukuun. Tämän olen ottanut Degree Days -sivustolta. Peruslämpötilana (Base temperature) käytin 15,5 °C, ja sääasemana IETELSUO11-asemaa. Näistä kokosin taulukon.

Viikko Kulutus (kWh) LT-luku Kulutus/LT-luku
1 442 132 3,35
2 512 144 3,56
3 432 156 2,77
4 501 182 2,75

Koko tammikuun kulutus/LT-luku oli 3,05, joka on linjassa ylläolevan viikkotaulukon kanssa. Kulutus/LT-luku tipahti selvästi viikon 2 ja 3 välillä. Meillä oli vielä muuttaessa teknisessä tilassa IV-koneen raitisilmaputken ympäristö eristämättä, ja siitä puhalsi ulkoilmaa sisälle. Eristin sen viikon 2 loppupuolella. Muuta selitystä kulutuksen suhteelliselle laskulle en ole keksinyt. Jos sillä oli noin suuri vaikutus, niin tulipahan tiiveyden merkitys jälleen kerran todistettua.

Jos pakkaset jatkuvat tällaisena kuin ne nyt ovat muutaman päivän olleet, viikon 5 LT-luvuksi tulee n. 250. Silloin sähkönkulutuksemme kuluvalle viikolle olisi n. 690 kWh. Huomenna luen mittarin, joten nähdään, jatkuuko kulutus saman kaavan mukaan kuin tähänkin saakka.

Talossa on lämpö riittänyt siitäkin huolimatta, että olohuoneen IV-lämmittimet ovat vielä pois pelistä. ILP hoitaa suurimman osan lämmityksestä. Makuuhuoneet lämpiävät päivällä samalla lämmöllä, kun ovet ovat auki. Yöksi suljemme väliovet, ja silloin makuuhuoneet pysyvät lämpimänä omilla IV-lämmittimillään. Nyt kovilla pakkasilla olohuoneen kauimmaiset nurkat menivät alle 20 asteen. Lämpöä piti saada hiukan lisää: pistin ILP:n tavoitelämpötilaksi 24 (se oli ollut 22) ja kytkin olohuoneen ulkoseinää kiertävän lattialämmityksen päälle. Nyt lämmön suhteen kaikki on taas kunnossa. Saa nähdä, vaikuttaako tämä kokonaissähkön kulutukseen. Periaatteessa sähköä pitäisi mennä kovemmalla pakkasella suhteessa enemmän, koska ILP:n COP laskee.

Lisäys alakertaan liittyen: Lämmitysjärjestelmä meillä ei ole vielä käytössä alakerrassa. Tammikuun alkupuolella siellä ei ole ollut mitään lämmitystä, eli se on pysynyt yläkerrasta tulevalla hukkalämmöllä sopivassa työskentelylämmössä (arvelisin, että yli 15 °C). Nyt kovilla pakkasilla pistimme sinne 1 kW:n patterin termostaatin kanssa. Eihän koiraa nyt kovin kylmässä viitsi pitää…

Portaat tulivat

Sisäportaat tulivat tänään. Vielä niistä ei ole iloa, kun asennus on vasta ensi maanantaina tai jo lauantaina, jos asentaja saa inspiraation tulla aikaisemmin. Urakoitsija on vesieristänyt KHH:n lattian. Se odottaa nyt laatoitusta.

Vastaavan kanssa on alettu suunnittelemaan muuttotarkastusta. Voi ristus tätä byrokratian määrää. Ei oikein voi muuta sanoa. Vastaavalla onneksi on käytännön järkeä. Toivottavasti sitä riittää myös rakennustarkastajallakin, kun tarkastusta tehdään. Ei viitsisi muuttoa lykätä jonkin muotoseikan vuoksi.

Otin tänään sähkömittarin lukeman muistiin: 8476 kWh. Edellinen lukema on 1.9.2011 ollut 6084 kWh. Sähköä on siis mennyt kolmessa kuukaudessa 2392 kWh. Viime aikoina lämmittimet ovat vieneet tuosta luultavasti ison osan. Lisäksi tietysti työkoneet ottavat jotakin. Ajattelin nyt alkaa seuraamaan tuota, koska muutto lähestyy. Muuton jälkeen näkee sitten todellisen kulutuksen asumisen aikana. Meillä ei ole erillisiä mittareita lämmitykselle tai IV:lle. Mittaaminen olisi toki mielenkiintoista, mutta koska mittarit maksavat, niin on jätetty ne laittamatta. Ehkä sitten joskus, jos kokonaiskulutus menee liian suureksi.

Sähkölukema

Fortumilta tuli muistutus lukea sähkömittari. Se on etäluettavaa mallia, mutta ilmeisesti piuhan toisessa päässä ei ole vielä tarvittavaa tekniikkaa, kun mittari pitää lukea manuaalisesti. Lukema oli 1908 kWh, eli tuon verran on nyt kulunut tontilla sähköä. Suurin sähkösyöppö lienevät lämmittimet, jotka tänäänkin hurisivat pressujen alla lämmittämässä kantavia väliseinä eilisen valun jälkeen.

Eilen oli siis valu, ja se oli ilmeisesti mennyt tälläkin kertaa ihan mallikkaasti. Valukorkeus oli reippaat 1,5 m onteloista ylöspäin. Tänään harkkoja oli ladottu niin, että talon pitkillä sivuilla lopullinen korkeus on ilmeisesti saavutettu, tai sitten tarvitaan vielä yksi varvi. En ole ihan varma, katsoinko korkeuden oikein. Seuraava valu tulee suunnilleen tuolle korkeudelle. Viimeinen valu, jonka pitäisi tapahtua ensi viikon keskiviikkona, kattaa päätykolmiot. Maakellari valettiin eilen lopulliseen korkeuteen. Terassien pilareita on valettu samalla, kun runkoakin, mutta nyt ne taisivat jäädä jälkeen. Pakkasta oli sen verran paljon, ettei niitä valettu. Niillä ei olekaan kiire, joten niitä voi valaa myöhemmin keväällä lisää.