Avainsana-arkisto: Enervent

Alakerta edistyy

Päivillä oli pääsiäisen tienoilla kahden viikon loma, ja se näkyy nyt alakerrassa. Sinne on noussut loput puurakenteisista väliseinistä ja sauna+pesuhuonekin alkaa hahmottua. Lisäksi hän aloitti katon koolausten teon.

Kattokoolausten rakenne on sellainen, että kattoon (ontelolaattaan) tulee kiinni 50*100-soiro, johon naulataan alaspäin puurakenteet, joihin lopullinen koolauspuu eli mitallistettu 48*98-soiro tulee kiinni. 50*100-soirot tulevat pikanauloilla kiinni, ja niiden naulaaminen on todella raskasta. Aika pian Päivi totesi, että jos tätä hommaa jatkaa vasaralla, kyynärpää on leikkauskunnossa ennen kuin katto on valmis. Niinpä hän ideoi naulaimen poravasarasta. Ostimme siihen sovitinkappaleen, johon pistettiin 16 mm hylsy. Pikanaula mahtuu hylsyn sisään, joten sillä on helppo nostaa naula kohdalleen. Poravasaran vasarointi upottaa naulan kattoon kevyesti ja käsivarsi säästyy hakkaamisen rasitukselta.

Edellisessä kirjoituksessani mainitsema Enerventin IV-kone on korjattu. Siitä piti vaihtaa ohjauskortti, jonka vaihto meni takuuseen. Nyt laite toimii. Samalla vähenivät myös tiedonsiirto-ongelmat välillä IV-kone – KNX-paneeli. Liekö kortti oireillut jo aikaisemmin.

Meillä oli myös netin kanssa ongelmia. Kuituliittymä lopetti toimintansa, ja olimme muutaman päivän mokkulan varassa. Tein asiasta vikailmoituksen DNA:lle 5.4. (torstai) ja 9.4. (tiistai) huoltomies tuli paikalle. Hän olisi ehtinyt jo maanantaiksi, mutta me itse emme olisi olleet kotona silloin. Loppujen lopuksi huoltomiehen ei tarvinnut edes tulla meille asti, koska vika löytyi parin sadan metrin päästä keskukselta. Nyt data taas liikkuu.

Lopuksi mainostan uutta blogiani. Näin laiskanpulskeana ihmisenä minulle on päässyt kertymään elopainoa vähän liikaa, eikä kuntokaan ole niitä parhaimpia. Motivoidakseni itseni liikkumaan otin tavoitteeksi ensi vuonna juostavan maratonin. Välitavoite on puolimaratoni ensi syksynä Vantaan maratonissa. Tähän liittyvät mietteeni löytyvät osoitteesta http://artonmaraton.blogspot.fi/ .

Aula. Oikeassa laidassa näkyvä seinänpätkä piti alunperin jatkua vasemmalla olevaan ulkoseinään saakka. Päätimme kuitenkin jättää seinän tekemättä, eli aulatila ja yksi huone yhdistetään isommaksi aulaksi.
Aulatila hieman eri suunnasta. Ruskea ovi oikealla on väliaikainen ovi, joka johtaa yläkertaan. Siitä vasemmalle on WC:n ovi ja sen vieressä työnhuoneen ovi.

 

Sauna+kylpyhuone on nyt noussut kaksi harkkoa. Tämä kuva on edelliseen nähden vastakkaiseen suuntaan. Saunatilan oikealle puolelle tulee pukuhuone. Vasemmalla pilkottaa kotiteatterin ovi.

Alakerran WC. Kuva ei ehkä ole edustavin mahdollinen, mutta näkyy siinä ainakin viemäriputken kotelointi.

Pikanaulojen naulauslaite. Sovittimia ostettiin varmuuden vuoksi kaksi. Hylsy on jumittunut sovittimeen niin tiukasti, ettei sitä enää saa ehjänä irti, joten ostimme uuden hylsynkin.

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa sähköä kului 2022 kWh (tammikuussa 1741), joka tarkoittaa n. 72 kWh/päivä (62). Saman aikavälin lämmitystarveluku oli 810 (489), joten kulutus/LT-luku oli 2,50 kWh (3,56). Maaliskuu oli lämmitystarveluvun perusteella kylmin kuukausi, jonka olemme tässä talossa vielä asuneet. Siitä huolimatta se oli sähkönkulutukseltaan vasta 5. sijalla. Tähän voi selityksenä olla se, että aurinko on paistanut lämpimästi, ja se on selvästi lämmittänyt taloa päivällä.

Huomasin pitkänä perjantaina (29.3.), että IV-koneemme on mykkä. Puhaltimet eivät pyöri, ja sen ohjauspaneeli on täysin pimeä. En tiedä, kuinka kauan tuo on pimeänä ollut, koska en ole lähiaikoina tarkistanut sen toimintaa. Energialaskelmassa ilmanvaihdon tarvitsema energia on tammikuussa 717 kWh. Meillä on ollut IV-kone noin puoliteholla, joten jos kone on ollut mykkä koko maaliskuun, sen vaikutus voisi olla n. 400 kWh. Jos sen lisää kulutukseen, saadaan kulutus/LT-luku-suhteeksi n. 3. Sekään ei siis selittäisi tuota maaliskuun suhteellisen pientä kulutusta. Enkä usko, että IV-kone on koko maaliskuuta ollut mykkänä, koska kyllä tuolla teknisessä tilassa on silloin tällöin käyty. Olen tehnyt vikailmoituksen Enerventille. Toivottavasti vastaavat siihen pian, koska iltapäivällä olohuoneetta täytyy jo tuulettaa terassin oven kautta, ettei siellä ole liian kuuma.

Louhinta alkoi

Tänään tontilla alkoi louhinta. Tai niin ampuja ainakin aamulla sanoi. Olen reissussa, joten en voi käydä tontilla tarkistamassa, että mitä siellä on saatu aikaan. Jos kaikki menee suunnitellusti, ampuja lähtee tiistaina pois. Louhetta ajetaan luultavasti koko ensi viikko. Louhittava määrä oli arvion mukaan 650 m3 – kyllä, ei ole pilkkuvirhettä tuossa. Nieleskelin jonkin aikaa, kun kuulin tuon määrän, mutta nyt mieli alkaa jo tottua tuohon. Lisäkustannusta tuosta tulee jo jonkin verran, mutta ei tässä vaiheessa enää lähdetä suunnitelmia muuttamankaan.

IV-kone päätettiin eilen. Jätämme Greenair HP:n pois kuvioista, ja hankimme perus-Pelicanin. Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, HP ei olisi koskaan lämmityksessä maksanut itseään takaisin. Jäähdytykseen taas käy paljon paremmin ilmalämpöpumppu. IV:n kautta ei saa hirveästi jäähdytystehoa, koska ilmaa ei voi määräänsä enempää jäähdyttää. ILP sen sijaan voi jäähdyttää monen kilowatin teholla, joten se tuntuu jo jossain kesähelteilläkin. Lisäksi Pelicanissa on yöjäähdytystoiminto, joka helpottaa silloin, kun hellettä ei ole tolkuttomasti. Kaiken lisäksi IV:n kautta jäähdyttäminen vaatisi tuloilmakanavien eristämisen. Samalla rahalla melkein saa ILP:n, joten loppujen lopuksi valinta oli selvä.

Yhdessä kommentissa suositeltiin maalämpöpumppua. Se on hylätty jo aikoja sitten, koska en saanut sitä maksamaan itseään takaisin järkevässä ajassa. Jos lämmitysenergian kulutus on vuodessa alle 10 000 kWh, josta 1000-2000 tehdään takalla, niin MLP on vaikea saada kannattavaksi. Varsinkin, kun se olisi pitänyt toteuttaa porakaivolla. Esim. jos MLP:n hinta on 15000 € ja se säästää 650 € vuodessa, on takaisinmaksuaika n. 23 vuotta. Tuo ei sisällä investoinnin korkoja eikä vesikiertoisen lämmityksen vaatimaa lisäinvestointia sähkökaapeleihin verrattuna. 3 %:n korolla 15000 €:n lainasta tulee vuodessa korkoja 450 €. Todellista säästöä vuodessa olisi siis vain 200 €. Myöskään kuutiokonetta en näe järkevänä vaihtoehtona. Ilmanvaihdon mukana menee kuitenkin paljon enemmän lämpöä hukkaan kuin seinien kautta. Kuutiokone sotii siksi minusta passiivitalon ideaa vastaan.

Yllä oleva on luonnollisesti laskennallista. Todelliset lukemat saadaan sitten, kun on asuttu talossa pari vuotta. Suunnitelmissa on pistää omat energiamittarit lämitykselle, jotta nähdään, paljon se vie erikseen sähköä. Periaatteessa kuitenkin kokonaissähkö ratkaisee, koska käyttösähköstäkin iso osa tulee lämmityskaudella talon lämmitykseen.

Aikataulu on venynyt koko ajan. Joskus suunnittelimme, että välipohjan ontelolaatat voisi toimittaa viikolla 50, eli ensi viikolla. No, ei ihan mennyt suunnittelu niin sujuvasti, joten edes perustuksia ei saa valettua ensi viikolla. Saa nähdä, lähteekö pystytys käyntiin tämän vuoden puolella ollenkaan. Eihän tässä ole muuten kiirettä, mutta jos tammi-helmikuussa tulee kovia pakkasia, niin ne pysäyttävät työt kokonaan, jos runko ei ole vielä silloin pystyssä.

Rakennuslupa tuli

Olimme tänään Lahdessa LVI-suunnittelijan toimistolla palaverissa. Olin jo palaamassa kotiin, kun sain soiton rakennusvalvonnalta, että rakennuslupamme oli noudettavissa. Hain sen samantien. Lupa oli myönnetty! Se oli tosin ehdollinen, koska palotarkastaja ei ollut kaikkea hyväksynyt. Lausunnon mukaan varastosta olisi pitänyt osastoida 3 ulkoseinää EI 30 -luokkaan. Pääsuunnittelijan kanssa pähkäilimme sitä hetken, minkä jälkeen hän soitti palotarkastajalle ja neuvotteli helpotuksia. Käytännössä yhden ulkorakennuksen käyttötarkoitus muuttuu varastosta työtilaksi. Muutos on ihan oikea, koska kyseinen tila on tarkoitettukin työtilaksi eikä varastoksi.

Luvan mukana tuli järkyttävä määrä ohjeita, määräyksiä, suosituksia ja kuponkeja täytettäväksi. Onneksi on pääsuunnittelija mukana täyttämässä niitä, muuten noiden papereiden kanssa olisi ihmeissään.

Ilmanvaihtokone todennäköisesti muuttuu. Talopaketin mukana tarjottiin Enervent Pandion -konetta. LVI-suunnittelijan mukaan se kuitenkin on liian pieni. Meillä ilman määrää lisää se, että osa huoneista on desibeliovien takana, joten niissä on oma tulo ja poisto. Tämän vuoksi pitänee siirtyä Enerventin Pelican -malliin. Siitä on myös lämpöpumpullinen versio, Greenair HP, jossa on perusmallia parempi vuosihyötysuhde. Hinta nousisi jonkin verran, mutta samalla saisi myös jäähdytyksen tuon lämpöpumpun avulla. Laskin, ettei HP maksa itseään välttämättä koskaan takaisin, mutta jäähdytys lisää toki mukavuutta, ja sille on hankala pistää hintalappua. Mietitään vielä, kumpi lopulta otetaan. Greenair HP on asennettu jo muutamaan passiivitaloon lehtijuttujen perusteella.

Tilasin sähköliittymän tänään. Toimitusaika on max kuukausi. Sähkön toimittaja tällä alueella on Fortum Sähkönsiirto OY, eli sama joka meillä on nytkin.