image002

Alakerran smyygit

Elokuussa sähkön kulutus oli 665 kWh (564 kWh heinäkuussa). Tämä tarkoittaa n. 21 kWh/vrk, joka on aavistuksen verran enemmän kuin kesä-heinäkuussa. Elokuussa olimme kotona enemmän, mikä selittänee eron. Lämmitystähän ei vielä varsinaisesti ole tarvittu, eli lämmöt ovat ainoastaan yläkerran wc-suihkutilan lattiassa päällä.

Yläkerran smyygit eivät silloin aikoinaan menneet kerralla ihan kuntoon, vaan niitä piti oikaista jälkeenpäin. Siitä viisastuneena Päivi teki ne nyt hieman toisella tavalla. Koska harkot oli sahattu hyvinkin raa’alla kädellä, olisivat suoraan siihen liimatut kipsilevyt olleet miten sattuu. Näinhän kävi yläkerrassa. Suoran linjan Päivi teki ruuveilla, jotka hän pisti linjaan suorakulmalla ja vatupassilla. Niitä vasten kipsilevyt oli helppo liimata saneerauslaastilla.

image002

Paksut kansiruuvit tarttuvat Neopor-harkkoon hyvin. Seinäkipsariin piti tehdä kolo suorakulmaa varten.

image005

Alasmyygiin tuli enemmän täyttöä. Tiivistysteippi saattoi olla vähemmän tiivis epätasaisissa kohdissa, mutta sehän tiivistyy tässä samalla saneerauslaastilla.

image001

Kerralla valmista. Smyygi on suora.

image003

Nurkka pitää tietysti kitata metallivahvisteisella nauhalla, jotta se ei mene rikki hipaisusta. Kestävämpi vaihtoehto olisi metallinen ulkokulmaprofiili, mutta päätettiin käyttää nauhaa.

Kaikkihan ei aina mene juuri niin kuin on suunniteltu, ja meilläkin on pieniä muutoksia tapahtunut pitkin matkaa. Yksi muutos alakerrassa oli kuraeteisessä oleva valokatkaisija, jonka totesimme olevan väärällä puolen ovea. Alla oleva kuva hahmottaa asiaa. Onneksi siirto ei ollut iso homma, vaan pystyimme hyödyntämään yhtä Neoporin hyvää ominaisuutta. Sitä on todella helppo työstää. Aikoinaan rakennusurakoitsijalla oli käytössään styrox-leikkuri, jonka avulla vedettiin sähkö- ja vesiputket. Minä väsäsin leikkurin itse netistä löytämieni ohjeiden avulla. Lähdin liikkeelle juotoskolvista, johon vaihdoin pään tilalle kuparikaapelin pätkän. Ohjeita on mm. sivulla http://www.ehow.com/how_7766774_build-hot-foam-cutting-knife.html .

valokytkimen siirto alakerrassa

Alunperin valokytkimen piti tulla vesipisteen viereen. Pelkäsimme, että roiskevesi ei tee sille hyvää.

image017

Kytkin uudessa paikassa uretaanivaahdolla kiinnitettynä.

image024

Seinä ennen levytystä tasoitettuna.

 

Kesä- ja heinäkuun sähkönkulutus

Olimme kesä-heinäkuun vaihteessa lomamatkalla, joten silloin en käynyt sähkömittaria lukemassa. Tämän vuoksi mittasin nyt kesä-heinäkuun yhdistetyn sähkön kulutuksen. Kuukausikohtaisen kulutuksen laskin jakamalla summan kahdella. Viime kesänähän  kesä- ja heinäkuussa oli tismalleen sama sähkön kulutus, joten tuskin niiden välillä tänäkään vuonna suurta eroa on.

Kesä-heinäkuussa sähkön kulutus oli 564 kWh (836 kWh toukokuussa). Ensimmäisen vuosipuoliskon kulutus oli 9162 kWh, joka oli 100 kWh vähemmän kuin vuonna 2012 (silloin kulutus oli siis 9262 kWh). Sanonnan mukaan vuodet eivät ole veljeksiä, mutta aika lähekkäin nuo kulutukset ovat.

Saunan seinä alakerran aulan puolelta. Tuo näillä näkymin verhoillaan kipsilevylle, kun se yhtyy kipsilevyseinään.

Toukokuun sähkönkulutus, alakerta ja varasto

Toukokuussa sähköä kului 836 kWh (huhtikuussa 1588), joka tarkoittaa n. 18 kWh/päivä (53). Kulutus oli siis käytännössä sama kuin viime vuonna kesä- ja heinäkuussa. Toukokuu olikin lämmin. Jostain syystä käyttämäni Degree days -sivusto ei enää ole päivittänyt Hollolan lämmitystarvelukua huhtikuun jälkeen, joten en saa sitä vertailuun. Nyt näyttää siltä, että ensimmäisen vuosipuoliskon kulutus jää alle 9000 kWh:n. Viime vuonna sinä aikana kului reilut 9200 kWh sähköä, joten tämä vuosi on alkanut siinä mielessä vähän paremmin.

Alakertakin on edistynyt ihan mukavasti palkkatöiden ohessa. Päivi sai saunaosaston seinät muurattua jo jokin aika sitten ja on nyt tekemässä ikkunoiden smyygejä. Kuten valumajäljistä näkyy, hän käytti seiniin uretaanikiviliimaa, joka on huomattavasti näppärämpi ratkaisu kuin laasti. Selvennyksen vuoksi todettakoon, että rakennuksen edistyminen on meillä nyt ollut pitkälti Päivin harteilla. Minulla oireilee vieläkin 1½ vuotta sitten sattunut välilevyn pullistuma, jonka vuoksi en voi kantaa mitään raskasta enkä pitkiä aikoja oikein mitään kevyttäkään.

Toukokuun lopussa Kepe kävi tekemässä pohjat valmiiksi varastoa ja autokatosta varten. Sehän meillä on vielä tekemättä, ja yksi suunnitelma on ainakin aloittaa se tänä kesänä. Saimme veljeltäni muutaman lavallisen harkkoja, mutta niitä tarvitaan vielä lisää. Pieneksi ongelmaksi on nyt muodostunut se, ettei Passiivikivitalot ole toimittanut meille vieläkään varaston rakennepiirustuksia, vaikka ne kuuluivat hintaan. Tein sen klassisen virheen, että joskus viime vuonna sanoin, ettei ”niillä piirustuksilla nyt niin kiirettä ole”. Eipä ollut silloin, mutta nyt niillä olisi tarvetta. Ovat toki luvanneet toimittaa piirustukset asap.

Saunan seinä alakerran aulan puolelta. Tuo näillä näkymin verhoillaan kipsilevylle, kun se yhtyy kipsilevyseinään.

Saunan seinä alakerran aulan puolelta. Tuo näillä näkymin verhoillaan kipsilevylle, kun se yhtyy kipsilevyseinään.

Kylpyhuoneeseen sisustussuunnittelija suunnitteli ammeen ja suihkun väliin seinän, joka toimii myös hyllynä.

Kylpyhuoneeseen sisustussuunnittelija suunnitteli ammeen ja suihkun väliin seinän, joka toimii myös hyllynä.

Sauna vaikuttaa nyt yllättävän isolta. Saa nähdä, millainen se on, kun lauteet on paikallaan. Puukiuasta varten on muurattu suojamuuri.

Sauna vaikuttaa nyt yllättävän isolta. Saa nähdä, millainen se on, kun lauteet on paikallaan. Puukiuasta varten on muurattu suojamuuri.

Kylpyhuoneen oviaukko pukuhuoneesta katsottuna. Tähän väliin siis tulee pukuhuone, jonka seiniä ei ole vielä tehty.

Kylpyhuoneen oviaukko pukuhuoneesta katsottuna. Tähän väliin siis tulee pukuhuone, jonka seiniä ei ole vielä tehty.

Kauempaa etupiha näyttää nyt tältä. Tien ja varaston paikan välillä oli aikaisemmin pieni mäki, joka on nyt tasoiteltu.

Kauempaa etupiha näyttää nyt tältä. Tien ja varaston paikan välillä oli aikaisemmin pieni mäki, joka on nyt tasoiteltu.

Varasto tulee tähän. Maan alla on nyt salaojat ja pinta on oikeassa korossa anturoita varten.

Varasto tulee tähän. Maan alla on nyt salaojat ja pinta on oikeassa korossa anturoita varten.

 

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa sähköä kului 1588 kWh (maaliskuussa 2022), joka tarkoittaa n. 57 kWh/päivä (72). Lämmitystarvelukua en jostain syystä nyt saa käyttämältäni sivustolta, joten en saa laskettua kulutus/LT-luku-arvoa. Sähköä kuluu vieläkin ihan mukavasti, melkein yhtäpaljon kuin helmikuussa. Käytännössä auringon lämmityksen huomaa selvästi, joten lämmityssähkön osuus on varmasti pienentynyt paljon. Alakerta on edennyt sen verran, että saunaosaston seinät harkkoseinät ovat melkein täydessä korkeudessa. Lämmin ilma on houkutellut Päivin pihalle, joten sisätyöt ovat saaneet hiukan väistyä ulkotöiden tieltä.

Alakerta edistyy

Päivillä oli pääsiäisen tienoilla kahden viikon loma, ja se näkyy nyt alakerrassa. Sinne on noussut loput puurakenteisista väliseinistä ja sauna+pesuhuonekin alkaa hahmottua. Lisäksi hän aloitti katon koolausten teon.

Kattokoolausten rakenne on sellainen, että kattoon (ontelolaattaan) tulee kiinni 50*100-soiro, johon naulataan alaspäin puurakenteet, joihin lopullinen koolauspuu eli mitallistettu 48*98-soiro tulee kiinni. 50*100-soirot tulevat pikanauloilla kiinni, ja niiden naulaaminen on todella raskasta. Aika pian Päivi totesi, että jos tätä hommaa jatkaa vasaralla, kyynärpää on leikkauskunnossa ennen kuin katto on valmis. Niinpä hän ideoi naulaimen poravasarasta. Ostimme siihen sovitinkappaleen, johon pistettiin 16 mm hylsy. Pikanaula mahtuu hylsyn sisään, joten sillä on helppo nostaa naula kohdalleen. Poravasaran vasarointi upottaa naulan kattoon kevyesti ja käsivarsi säästyy hakkaamisen rasitukselta.

Edellisessä kirjoituksessani mainitsema Enerventin IV-kone on korjattu. Siitä piti vaihtaa ohjauskortti, jonka vaihto meni takuuseen. Nyt laite toimii. Samalla vähenivät myös tiedonsiirto-ongelmat välillä IV-kone – KNX-paneeli. Liekö kortti oireillut jo aikaisemmin.

Meillä oli myös netin kanssa ongelmia. Kuituliittymä lopetti toimintansa, ja olimme muutaman päivän mokkulan varassa. Tein asiasta vikailmoituksen DNA:lle 5.4. (torstai) ja 9.4. (tiistai) huoltomies tuli paikalle. Hän olisi ehtinyt jo maanantaiksi, mutta me itse emme olisi olleet kotona silloin. Loppujen lopuksi huoltomiehen ei tarvinnut edes tulla meille asti, koska vika löytyi parin sadan metrin päästä keskukselta. Nyt data taas liikkuu.

Lopuksi mainostan uutta blogiani. Näin laiskanpulskeana ihmisenä minulle on päässyt kertymään elopainoa vähän liikaa, eikä kuntokaan ole niitä parhaimpia. Motivoidakseni itseni liikkumaan otin tavoitteeksi ensi vuonna juostavan maratonin. Välitavoite on puolimaratoni ensi syksynä Vantaan maratonissa. Tähän liittyvät mietteeni löytyvät osoitteesta http://artonmaraton.blogspot.fi/ .

Aula. Oikeassa laidassa näkyvä seinänpätkä piti alunperin jatkua vasemmalla olevaan ulkoseinään saakka. Päätimme kuitenkin jättää seinän tekemättä, eli aulatila ja yksi huone yhdistetään isommaksi aulaksi.
Aulatila hieman eri suunnasta. Ruskea ovi oikealla on väliaikainen ovi, joka johtaa yläkertaan. Siitä vasemmalle on WC:n ovi ja sen vieressä työnhuoneen ovi.

 

Sauna+kylpyhuone on nyt noussut kaksi harkkoa. Tämä kuva on edelliseen nähden vastakkaiseen suuntaan. Saunatilan oikealle puolelle tulee pukuhuone. Vasemmalla pilkottaa kotiteatterin ovi.

Alakerran WC. Kuva ei ehkä ole edustavin mahdollinen, mutta näkyy siinä ainakin viemäriputken kotelointi.

Pikanaulojen naulauslaite. Sovittimia ostettiin varmuuden vuoksi kaksi. Hylsy on jumittunut sovittimeen niin tiukasti, ettei sitä enää saa ehjänä irti, joten ostimme uuden hylsynkin.

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa sähköä kului 2022 kWh (tammikuussa 1741), joka tarkoittaa n. 72 kWh/päivä (62). Saman aikavälin lämmitystarveluku oli 810 (489), joten kulutus/LT-luku oli 2,50 kWh (3,56). Maaliskuu oli lämmitystarveluvun perusteella kylmin kuukausi, jonka olemme tässä talossa vielä asuneet. Siitä huolimatta se oli sähkönkulutukseltaan vasta 5. sijalla. Tähän voi selityksenä olla se, että aurinko on paistanut lämpimästi, ja se on selvästi lämmittänyt taloa päivällä.

Huomasin pitkänä perjantaina (29.3.), että IV-koneemme on mykkä. Puhaltimet eivät pyöri, ja sen ohjauspaneeli on täysin pimeä. En tiedä, kuinka kauan tuo on pimeänä ollut, koska en ole lähiaikoina tarkistanut sen toimintaa. Energialaskelmassa ilmanvaihdon tarvitsema energia on tammikuussa 717 kWh. Meillä on ollut IV-kone noin puoliteholla, joten jos kone on ollut mykkä koko maaliskuun, sen vaikutus voisi olla n. 400 kWh. Jos sen lisää kulutukseen, saadaan kulutus/LT-luku-suhteeksi n. 3. Sekään ei siis selittäisi tuota maaliskuun suhteellisen pientä kulutusta. Enkä usko, että IV-kone on koko maaliskuuta ollut mykkänä, koska kyllä tuolla teknisessä tilassa on silloin tällöin käyty. Olen tehnyt vikailmoituksen Enerventille. Toivottavasti vastaavat siihen pian, koska iltapäivällä olohuoneetta täytyy jo tuulettaa terassin oven kautta, ettei siellä ole liian kuuma.

Taloautomaation etäkäyttö

Taloautomaation etäkäyttö on asia, jota mietin jo talon suunnitteluvaiheessa. Tiesin, että KNX:ään saa lisäpulikoita, joilla siihen voi ottaa yhteyttä ulkopuolelta. En kuitenkaan keksinyt hirveästi mitään hyödyllistä käyttöä etäohjaukselle, joten en lähtenyt sijoittamaan mihinkään ylimääräisiin nettiliittymiin.

Jokin aika sitten päätin perehtyä tarkemmin KNX-ohjauspaneelimme sielunelämään. Olen muokannut sähkösuunnittelijan tekemää ohjelmaa hiukan, mutta mitään pidemmälle menevää en ollut vielä tehnyt. Paneelin ohjekirjaa tavaillessa huomasin, että siinä puhutaan etäkäytöstä. Ohje on harvinaisen huono ja vaikeaselkoinen, joten minulla meni jokunen tunti, kun yritin saada etäohjausta otettua käyttöön. Lopulta se kuitenkin oli helpompaa kuin olin ajatellut. Paneeliin otetaan yhteyttä VNC-protokollalla. Riitti, että reitittimessä pistää ohjauksen kohdalleen. VNC-clienttejä puolestaan on saatavilla jos jonkinlaisia, joten mitään erikoista ohjelmaakaan ei tarvinnut metsästää.

Nyt meillä siis on taloautomaation etäohjaus vaikka kännykällä. Saan kännykän ruudulle juuri saman näkymän, joka on paneelissa, joten voin ohjata kaikkea sitä, mitä paneelillakin. Eihän tällä nyt vielä hirveästi ole todellista hyötykäyttöä ollut, mutta onhan tätä kiva esitellä kavereille – varsinkin, jos kaverit ovat teknologiavalveutuneita. 😉

Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuussa sähköä kului 1741 kWh (tammikuussa 2411), joka tarkoittaa n. 32 kWh/päivä (78). Saman aikavälin lämmitystarveluku oli 489 (702), joten kulutus/LT-luku oli 3,56 kWh (3,43). Helmikuu oli siis lämmitystarveluvunkin perusteella huomattavasti lämpimämpi kuin tammikuu. Tämänhän toki huomasi muutenkin, jos edes välillä kävi ulkona.

Terveisiä Casa de Olinin väelle. Kävimme siellä viikko sitten juhlissa. Kylpytynnyrissä oli kiva lillua samalla, kun isot lumihiutaleet jäätyivät tukkaan kiinni. :)

Maalämpömietintöjä

Minua pyydettiin kirjoittamaan juttu maalämmöstä. Mehän lopulta päätimme, ettemme laita maalämpöä, mutta paljon sitä kuitenkin mietittiin. Tässä on yhteenveto laskelmista ja mietinnöistä, joista suurin osa tehtiin talon suunnitteluvaiheessa.

Suunnittelun alkuvaiheessa tutustuin passiivitaloon. Sen verran minullakin oli skeptisyyttä, etten uskonut puheita, joiden mukaan talon voisi Suomessa rakentaa kokonaan ilman lämmitysjärjestelmää. Ihastuin kuitenkin ajatukseen, että talon lämmitysjärjestelmä voisi olla kompakti ja yksinkertainen. Halusimme lämmitykseltä helppokäyttöisyyttä, kuitenkin niin, että puita voi halutessaan polttaa. Olipa lämmitysjärjestelmä mikä tahansa, takka tulisi siten joka tapauksessa taloon. Lisäksi minulla on jo vuosia ollut haaveena puuliesi, jolla voisi laittaa ruokaa kätevämmin kuin leivinuunilla.

Nettikeskusteluissa usein passiivitalo ja maalämpö pistetään vastakkain. Minusta tässä mennään heti metsään, koska passiivitaloonkin voidaan laittaa maalämpöjärjestelmä. Toinen ajatusvirheen lähde on se, että monessa talopaketissa eristeet on lyöty lukkoon. Miten vertaan ns. normitaloa ja passiivitaloa, jos halutun talomallin saa vain jompana kumpana? Eri talotehtaiden ratkaisut poikkeavat puolestaan muutenkin kuin eristeiden osalta, joten ns. passiivilisän hinnoittelu on hyvin vaikeaa. Meidän talomme on Neopor-harkoista rakennettu betonitalo, joka parin laskurin perusteella tuli rungoltaan halvemmaksi kuin esimerkiksi tiilitalo silloisilla normieristeillä.

Kun passiivitalotavoite lyötiin lukkoon, alkoi armoton laskeminen. Ainoa lämmitysjärjestelmä, jolla on minulle tunnearvoa, on takka – mielellään lasiluukulla. Muut lämmöntuottomenetelmät eivät aiheuta samanlaisia hyvänolon tunteita, joten loppupelissä raha on se, joka ratkaisee. Täytyi siis arvioida vuosittainen lämmitysenergian tarve, investoinnin suuruus ja investoinnin tuottama säästö. Nykyään rakennuslupaa haettaessa täytyy talolle tehdä energialaskelma, joten lämmitysenergian tarvetta voi arvioida sen avulla. Investointi uudessa talossa on suhteellisen tarkasti laskettavissa. Investoinnin tuottaman säästönkin voi arvioida, kunhan ei liikaa luota myyjän puheisiin vaan etsii itse tietoa netistä. Yleisesti maalämmön tapauksessa tunnutaan käyttävän lämpökerrointa 3, eli 1 kW verkosta antaa 3 kW lämpöä. Korkeampiakin lukuja käytetään, mutta ajattelen niin, että tässä tapauksessa kannattaa olla hiukan varovainen. Käytännössä lattialämmityksen vaatima viileämpi vesi tuotetaan paremmalla kertoimella kuin käyttöveden vaatima vesi.

Meidän talomme energialaskelman mukaan talon ja käyttöveden lämmitykseen menee vuodessa 11.942 kWh ja laitesähköön 15.090 kWh. Yhteensä sähköä kuluisi siis 27.032 kWh. Kuulostaa paljolta! Ensimmäinen moka tässä laskelmassa onkin se, että asukasluku määräytyy pinta-alan mukaan. Näin ollen meidänkin talossamme asuisi yli 6 henkilöä, mistä johtuen jo pelkästään käyttöveden lämmitykseen menee laskelmassa 6.637 kWh. Toisaalta suuresta laitesähkön kulutuksesta johtuen siitä tulee paljon hukkalämpöä, joka laskelmassa hyödynnetään talon lämmitykseen.

Käytin omissa laskelmissani yleensä 10.000 kWh:a vuotuisena lämmitysenergian kulutuksena. Huomioin tässä sen, että takassa poltetaan puuta 1-2 m3/vuosi, mistä tulee 1.000-2.000 kWh lisää talon lämmitykseen. Suoralla sähköllä, hintaan 12 c/kWh, lämmitysenergian kustannus olisi 1.200 €/vuosi. Maalämpö tekisi saman energian hintaan 400 €/vuosi, kun lämpökerroin on 3. Säästöä saataisiin siten 800 €/vuosi.

Seuraavaksi piti arvioida maalämmön hinta. Netistä löysin hinta-arvioita koko järjestelmälle (pumppu+porakaivo asennettuna) 12.000-17.000 €. (Esimerkki yhdestä hinta-arviosta löytyy Geodrillin sivuilta.) Meidän taloomme riittäisi pieni pumppu ja lyhyt kaivo, koska vuotuinen energian kulutus oli alhainen. Arvioin maalämmön hinnan siis alakanttiin = 12.000 €.  Takaisinmaksuaika ilman korkokustannuksia olisi 12.000 / 800 = 15 vuotta.

Suora sähkölämmitys ei tietenkään ole ilmainen. Jos sen toteuttaa kaapeleilla, puhutaan parista tonnista. Saman verran lisäkustannuksia aiheuttaa vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Laskin siksi, että nämä kumoavat näissä laskelmissa toisensa, joten en huomioinut niitä.

Ylläoleva laskelma ei kuitenkaan ole koko totuus. Ensiksikin investointi tehtäisiin lainarahalla, jolla on jokin korko. Tällä hetkellä asuntolainojen korot ovat alhaalla, mutta ne saattavat noustakin. Jos lasketaan pienellä korolla, 2 %:lla, 12.000 euron investoinnin korkokulut ovat 240 €/vuosi. Koron vaikutuksen voi laskea eri tavoin, mutta käytännössä se kasvattaa takaisinmaksuajan jopa yli 20 vuoteen. Toinen kustannuksia lisäävä tekijä on vakuutus. Vesikiertoinen lämmitys nostaa vakuutusmaksuja. En tiedä, paljonko ne nousevat, joten en arvioinut niitä.

Ensimmäisen vuoden asumisen jälkeen voi arvioida, että pitivätkö yllä olevat laskelmat paikkansa. Sähkönkulutus meillä oli n. 16.200 kWh. Jäimme laskelmasta siis 11.000 kWh. Meillä ei ole erillisiä mittareita käyttösähkölle ja lämmitykselle, joten niitä voi vain arvioida. Edellisessä talossamme, jossa lämmitys hoidettiin puulla, vuotuinen sähkölaskumme oli n. 12.000 kWh. Käyttövesi lämmitettiin kuitenkin osittain sähköllä, joten tuosta voi ottaa pari tuhatta kWh:a pois. Viime kesänä tässä uudessa talossa meidän sähkön kulutuksemme oli n. 570 kWh/kk. Jos siitä ottaa pois käyttöveden osuuden 250 kWh, jää 320 kWh käyttösähkön kulutukseksi. Kerrotaan se 12:lla, niin saadaan alaraja käyttösähköllemme: n. 4.000 kWh. Talvella kuitenkin ollaan enemmän sisällä ja käytetään valoja enemmän, joten todellisuussa vuodessa mennee pari tuhatta kWh enemmän. Päästään siis lopputulokseen, että meidän lämmityssähkön kulutuksemme ensimmäisenä asumisvuotena oli n. 10.000 kWh. Sattumaa tai ei, mutta sehän on sama lukema, jonka pystyi päättelemään energialaskelmasta.

Jos tarkkoja ollaan, niin ihan noin hyvin toteutunut ei arvioituun osunut. Ylläolevista laskelmista puuttuu ilmalämpöpumppu, jonka hankimme jäähdytykseen. Olemme käyttäneet sitä myös lämmitykseen, joten todellinen lämpöenergian kulutus lienee pari tuhatta kWh enemmän kuin yllä mainittu kulutus. Nykyään maalämpöjärjestelmiin saa yhdistettyä kätevästi myös jäähdytyksen. (TecHeat sivuilla on tähän valmis ratkaisu.) Lämpökaivosta saa kesällä viileää, jota voi käyttää talon viilennykseen. Tämä on itse asiassa lämmityksenkin kannalta järkevää, kun samalla lämmitetään lämpökaivoa talvea varten. Näin ollen jäähdytystä varten ei kannata asentaa ilmalämpöpumppua, jos taloon asennetaan maalämpö.

Lasketaanpa vielä ihan mielenkiinnosta maalämmön kannattavuus edellisessä talossamme. Puuta meillä paloi normitalvena n. 25 m3. Kattilan hyötysuhteet yms. huomioiden vuotuinen energian kulutus oli siis n. 25.000 kWh. Jos tuon olisi tehnyt maalämmöllä, olisi säästöä tullut n. 16.000 kWh/vuosi. Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna tuo olisi säästänyt n. 2.000 € vuodessa. Investointi olisi ollut isompi kuin passiivitalossa, mutta siitä huolimatta takaisinmaksuaika olisi jäänyt alle 10 vuoteen. Jos puun poltto olisi alkanut kyllästyttämään, olisi maalämpö ollut varteenotettava vaihtoehto. Saimme puut omasta metsästä, joten ne eivät maksaneet meille kuin moottorisahan ja traktorin polttoaineet. Ostopuilla tilanne olisi keikahtanut toisinpäin. Maalämmöllä tuotettu lämpö tulisi silloin edullisemmaksi.

Mitä näiden kaikkien laskelmien ja pähkäilyjen jälkeen voisi päätellä? Minusta edelleen tuntuu siltä, että maalämmön pois jättäminen oli oikea ratkaisu. Talomme kulutus, onpa sitten passiivitalon tasoa tai ei, on niin pieni, että keskuslämmitysjärjestelmän investoinnin takaisinmaksuaika on pitkä. Samaan sähkönkulutukseen olisi luultavasti ollut mahdollisuus päästä ns. perinteisellä eristyksellä ja maalämpöpumpulla. Lopullinen hintakin olisi ollut aika lähellä nykyistä ratkaisua. Näin ajatellen maalämpö ja passiivitalo voivat olla toistensa vaihtoehtoja, mutta missään tapauksessa ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Kohteestahan se on kiinni.

Sähkönkulutus tammikuu 2013 ja parvekkeen kaiteet

Tammikuussa sähköä kului 2411 kWh (joulukuussa 2105), joka tarkoittaa n. 78 kWh/päivä (68). Saman aikavälin lämmitystarveluku oli 702 (743), joten kulutus/LT-luku oli 3,43 kWh (2,83). Lämmitystarveluvun perusteella joulukuu oli vähän kylmempi kuin tammikuu. Lomamatkamme vuoksi joulukuun kulutus jäi kuitenkin selvästi pienemmäksi.

Tammikuun alkupuolella saimme parvekkeen kaiteet lopulta paikalleen. Suurin osa työstä tehtiin joulun – uudenvuoden aikoihin, kun olimme matkoilla. Olemme kaiteisiin tyytyväisiä. Valoisuuden ja muutenkin ulkonäön kannalta lasikaiteet olivat oikea ratkaisu. Alumiinirunko sopii talon tyyliin.

Päivi on pikkuhiljaa aloitellut hommia alakerrassa. Sinne tulevan makuuhuoneen ulkoseinät on levytetty. Kiviseiniä on rapattu jo aikaisemmin, joten huone alkaa pikkuhiljaa hahmottua.

Portaisiin ja parvekkeelle tuli luonnollisesti samanlaiset kaiteet.

Luonto luo omaa taidettaan. Tällä hetkellä lasit ovat kirkkaat.

Taustalla näkyy ns. ruokintaterassi, johon emme vielä laseja ottaneet. Pressulla suojataan terassilla olevia kalusteita lumelta, mutta tuollainen pressuviritelmä ei ehkä jää pysyväksi ratkaisuksi.