Arkistot vuoden mukaan: 2012

Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuun sähkönkulutuslukema ei ole ihan tarkka, koska luin sen vasta 3.3. aamulla. Toisaalta se on verrannollinen tammikuuhun, kun lukemien väli on kummassakin kuussa 31 päivää.

Helmikuussa sähköä meni 2654 kWh (2129 tammikuussa). Degree days -sivuston mukaan helmikuun LT-luku oli 727 (698). Näillä luvuilla kulutus siis oli 3,65 kWh/LT-yksikkö (3,05). Tosin täytyy muistaa, että LT-luku on vain helmikuulta, kun taas sähkönkulutuksessa on vajaa 2 vrk ylimääräistä. Siitä huolimatta helmikuussa kului selvästi enemmän sähköä LT-yksikköä kohti. Arvaan, että erotus johtuu useasta eri tekijästä.

  • Kovilla pakkasilla pistimme alakertaan ylimääräisen patterin, joka on siellä vieläkin. Tämän vuoksi alakerrassa on lämpimämpää kuin tammikuussa oli.
  • Puuta on poltettu jonkin verran vähemmän kuin tammikuussa.
  • Päälämmönlähde on ILP. Sen COP laskee, kun pakkanen kiristyy. Näin ollen kovemmalla pakkasella menee suhteellisesti enemmän ostosähköä.

Eilen ja tänään on mukavan aurinkoinen ilma, ja se selvästi tuntuu talossa. Aamupäivällä aurinko paistaa suoraan olohuoneen päädystä sisään ja tietysti lämmittää taloa. Eilen päivällä ILP ei luultavasti ollut käynnissä ollenkaan.

Rakentaminen on edennyt hitaasti helmikuussa. Päivi pisti WC:ssä muutaman kulmalistan paikalleen. Viikko sitten kasasimme puulaatikon keittiöön, mutta siitä puuttuu vielä kansi ja kahva. Kyllä se totta on, että rakentaminen tahti hiipuu muuton jälkeen, ei sille mitään mahda. Ehkäpä tässä kevään mittaan tulee taas intoa palata hommiin. Eipä tässä nyt mihinkään kiire ole.

KNX-paneeli saatiin KNX-verkkoon kiinni. Ongelma johtui siitä, että paneelista oli tullut uusi versio, johon piti hankkia lisävarusteena palikka, jolla paneeli saadaan KNX-verkkoon. ABB siis uudisti KNX-paneelin perusversion sellaiseksi, ettei sillä pääse KNX-verkkoon. Hienoa toimintaa! Lisähintaa me emme tuosta lisävarustepulikasta kuitenkaan maksaneet, joten sen suhteen tämä meni onnellisesti. Paneelissa on JR-sähkötöiden tekemä perusohjelma, jolla pääsemme hyvin alkuun. Olen Jounin kanssa keskustellut muutostarpeista, mutta pitkän aikavälin suunnitelma minulla on se, että opettelen paneelin ohjelmoinnin itse.

KNX-paneeli ja liesikupu

Sähkösuunnittelija kävi asentamassa KNX-paneelin (ABB Comfort Touch) ja sen ohjelmiston lauantaina. Se on tosi hieno! Nettiyhteys pelaa, ja paneelin kautta voi kuunnella esim. nettiradiota. Herätyksen voi ohjelmoida niin, että tietyt valot syttyvät, radio menee päälle yms. yms. mitä nyt vain keksii pistää. Paneeliin on ohjelmoitu erilaisia tiloja, kuten kotona, poissa, TV-katselu yms., joiden mukaan se ohjaa valaistusta. IV-kone on myös kytketty KNX-verkkoon, joten paneelissa on oma näyttönsä sille ja sen ohjaukseen. Yksi pienehkö ongelma paneelin kanssa kuitenkin vielä on. Se ei löydä meidän talomme KNX-verkkoa, joten se ei pysty ohjaamaan yhtään mitään. Syytä tähän etsittiin lauantai-iltana muutama tunti, ja sunnuntaina ajoin sisään uuden firm-warenkin siltä varalta, että siinä olisi ollut vikaa. Ei valitettavasti auttanut. Ilmeisesti paneelissa on vikaa, joten se menee vaihtoon. Harmi, kun olin jo ehtinyt iloita uudesta vimpaimesta 🙁 Hieman lohtua tuo se, että paneelin nettiyhteys toimii, joten nettiradio ja -selain toimivat. Paneelin oma kaiutin on melko onneton, mutta siinä on linjaulostulo, jonka avulla radion saa kuulumaan joka paikassa, jossa meillä on datapistoke.

Liesikupu on lopulta asennettu. Viime viikon alkupuolella saimme sen lopulta nostettua seinälle. Hommaa viivästytti se, että Päivi teki pienen muutoksen välitilalaatoitukseen ennen kuvun lopullista asentamista.

Paneelin päänäyttö

IV-koneen näyttö

 

Liesikupu asennettuna. Laatoituksesta puuttuu vielä yksi pieni siivu. Kuvun kotelon voisi myös puhdistaa ylhäältä, niin ei tarvitsisi katsella rasvaisia sormenjälkiä 😉

Tammikuun 2012 sähkön kulutus

Saatiinhan tänne vähän pakkasiakin, vaikka kylmempääkin jossain päin Suomea on ollut. Meillä on parina aamuna ollut n. -23 astetta. Yöllä on voinut olla kylmempääkin, mutta meillä ei ole muistilla varustettua lämpömittaria, joten niitä lämpötiloja ei nyt tiedä.

Tammikuun sähkön kulutus oli yhteensä 2129 kWh. Meillä ei ole erillisiä mittareita millekään laitteelle tai järjestelmälle, joten tuota ei nyt voi jakaa osiin. Puita olen polttanut takassa lähes joka päivä yleensä 4-6 klapia. Tuo tekee n. 3-4 kg/polttokerta, eli energiana n. 14 kWh. Taloon siitä jäänee karkeasti 10 kWh. Kokonaisuudessaan energiaa on siis taloon tuotu n. 2400 kWh.

Mittasin sähkönkulutusta myös viikottain ja vertasin sitä Hollolan lämmitystarvelukuun. Tämän olen ottanut Degree Days -sivustolta. Peruslämpötilana (Base temperature) käytin 15,5 °C, ja sääasemana IETELSUO11-asemaa. Näistä kokosin taulukon.

Viikko Kulutus (kWh) LT-luku Kulutus/LT-luku
1 442 132 3,35
2 512 144 3,56
3 432 156 2,77
4 501 182 2,75

Koko tammikuun kulutus/LT-luku oli 3,05, joka on linjassa ylläolevan viikkotaulukon kanssa. Kulutus/LT-luku tipahti selvästi viikon 2 ja 3 välillä. Meillä oli vielä muuttaessa teknisessä tilassa IV-koneen raitisilmaputken ympäristö eristämättä, ja siitä puhalsi ulkoilmaa sisälle. Eristin sen viikon 2 loppupuolella. Muuta selitystä kulutuksen suhteelliselle laskulle en ole keksinyt. Jos sillä oli noin suuri vaikutus, niin tulipahan tiiveyden merkitys jälleen kerran todistettua.

Jos pakkaset jatkuvat tällaisena kuin ne nyt ovat muutaman päivän olleet, viikon 5 LT-luvuksi tulee n. 250. Silloin sähkönkulutuksemme kuluvalle viikolle olisi n. 690 kWh. Huomenna luen mittarin, joten nähdään, jatkuuko kulutus saman kaavan mukaan kuin tähänkin saakka.

Talossa on lämpö riittänyt siitäkin huolimatta, että olohuoneen IV-lämmittimet ovat vielä pois pelistä. ILP hoitaa suurimman osan lämmityksestä. Makuuhuoneet lämpiävät päivällä samalla lämmöllä, kun ovet ovat auki. Yöksi suljemme väliovet, ja silloin makuuhuoneet pysyvät lämpimänä omilla IV-lämmittimillään. Nyt kovilla pakkasilla olohuoneen kauimmaiset nurkat menivät alle 20 asteen. Lämpöä piti saada hiukan lisää: pistin ILP:n tavoitelämpötilaksi 24 (se oli ollut 22) ja kytkin olohuoneen ulkoseinää kiertävän lattialämmityksen päälle. Nyt lämmön suhteen kaikki on taas kunnossa. Saa nähdä, vaikuttaako tämä kokonaissähkön kulutukseen. Periaatteessa sähköä pitäisi mennä kovemmalla pakkasella suhteessa enemmän, koska ILP:n COP laskee.

Lisäys alakertaan liittyen: Lämmitysjärjestelmä meillä ei ole vielä käytössä alakerrassa. Tammikuun alkupuolella siellä ei ole ollut mitään lämmitystä, eli se on pysynyt yläkerrasta tulevalla hukkalämmöllä sopivassa työskentelylämmössä (arvelisin, että yli 15 °C). Nyt kovilla pakkasilla pistimme sinne 1 kW:n patterin termostaatin kanssa. Eihän koiraa nyt kovin kylmässä viitsi pitää…

Keittiön valaistus

Tänään asensin keittiöön ensimmäisen led-nauhan työtasovalaistukseksi. Muutama päivä sitten asensin ns. tunnelmavalonauhat kaappien päälle. Niiden lisäksi meillä on keittiön katossa iso plafondi yleisvalaisimeksi ja riippuvalaisin tunnelmavalaisimeksi.

Valaisimien kanssa meillä kävi sellainen virhe, että yleisvalaisimiksi tarkoitettuihin plafondeihin tuli lämminsävyiset putket. Näin minusta ainakin tuntuu. En tilatessa eritellyt putkien tyyppiä, joten valaisimet on nyt vakioputkilla. Minun silmääni valo näyttää kellertävältä. Olisin toivonut enemmän päivänvalotyyppistä valoa, mutta ainakaan nyt emme lähde putkien vaihtorumbaan. Mietimme myöhemmin, josko jossain vaiheessa kävisimme nuo valaisimet läpi.

Keittiöön valaistussuunnittelija (Jani Karhapää, Valonne) suunnitteli työtasovalaistuksen kahdella led-nauhalla, toinen värisävyltään 5200 K ja toinen 2900 K. Proledin Jussi Kurpalla oli tuohon kuitenkin näppärämpi ratkaisu: nauha, jossa joka toisen ledin sävy on 5200 K ja joka toisen 3200 K. Lopputulos lienee sama, mutta työtä on hiukan vähemmän. Ylipäätään näiden led-nauhojen asentaminen on helppoa. Lähetin keittiömme piirustukset Jussille, joka mittasi niistä nauhojen ja johtojen oikeat pituudet ja lähetti minulle valmiiksi johdotetut nauhat ja muuntajat. Nauhoissa ja johdoissa on hieman ylimääräistä, joten olen lähes jokaisesta led-nauhasta napsaissut muutaman sentin pois. Kätevää, kun valonauhaa voi leikata saksilla sopivaan pituuteen 🙂

Alla on kuvia keittiömme valaistuksesta. Pistin kameraan valkotasapainoasetuksen ”ulkoilma pilvisellä säällä”, joten kuvat ovat vertailukelpoiset keskenään.

Lopuksi pyyntö: osaisiko joku suositella liimaa, jolla listat voisi liimata sujuvasti paikalleen? Meidän pitäisi pistää kulmalistat hormin ja kiviseinän välisen raon peitoksi. Päivi on kokeillut Sikabond 500- ja Sikabond T2 -liimoja. Näistä ensin mainitulla on edes jonkinlainen alkutartunta, mutta T2 ei tuntunut tarttuvan mitenkään.

Pelkästään työtasovalo on päällä. Välitilassa oleva laatta on valkoista ja sen yläpuolinen seinä on vaaleanruskeaa.

Led-nauha on tällaista. Ledejä on 120 kpl/m ja valoteho 9,6 W/m.

Kaapin päältä tuleva tunnelmavalo on lämpimän sävyistä. Värisävy on 2900 K.

Nauha on tällaista. En laskenut ledien määrää, mutta niitä on selvästi harvemmassa kuin työtasonauhassa.

Pelkällä plafondilla keittiö on tämän näköinen.

Plafondi+työtasovalaistus on tällainen. Työtasolla on selvästi valkoisempi valaistus.

Näillä kameran asetuksilla tammikuinen iltapäivä on selvästi sinertävä.

P.S. Pistetään tähän sähkönkulutuksen väliaikatieto. Välillä 1.1.-8.1. sähköä on kaikkiaan kulunut 442 kWh, eli n. 63 kWh/vuorokausi. Oletan, että käyttösähkön osuus on suhteettoman suuri, koska pesukone ja kuivausrumpu ovat pyörineet nyt selvästi normaalia enemmän. Erillisiä mittareita lämmitykselle ja käyttösähkölle meillä ei ole, joten tuota ei voi mitenkään varmistaa.

Hyvää uutta vuotta

Hieman myöhästyneet uuden vuoden toivotukset lukijoille! Me ammuimme uuden vuoden kunniaksi muutaman raketin ja hienon padan uuden kotimme läheltä. Kyllä oli hienoa viettää vuoden vaihtumista uudessa talossa!

Sähkölukema 1.1.2012 oli 10509 kWh.

Päälämmönlähde on nyt ILP. Se puhisee välillä ja on välillä hiljaa. Jos pidämme makuuhuoneiden ovet auki, ne lämpiävät pelkästään ILP:n voimin. Jos ovet on kiinni, joutuvat IV-lämmittimet töihin. Pikkulikka on tämän viikon mummolassa hoidossa, joten olen säätänyt hänen huoneeseen lämmöksi 19 astetta. Meillä on makuuhuoneen termostaatissa 20 astetta, ja yöllä lämpötila onkin ollut siinä. Ensi yönä ajattelin kokeilla 19 astetta. Eikös sitä sanota, että viileässä nukkuu paremmin. Olohuoneessa on kolme IV-lämmitintä, mutta ne eivät ole päällä, koska polttavat sulakkeen jostain syystä. Sähköasentaja lupasi katsoa, missä vika on, kun seuraavan kerran tulee käymään. Olohuoneessa on lattialämmityskaapeli ulkoseinien vierellä. Se on nyt päällä mutta säädetty aika pienelle. Lisäksi meillä on lattialämmitykset päällä WC-suihkuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja keittiössä.

IV-koneessa (Enervent Pelican ECO-EDE) on jälkilämmitysvastus, mutta näillä keleillä se ei ole käytössä. Olen säätänyt siinä tuloilman lämpötilaksi 16 astetta, ja se saavutetaan pelkällä LTO-kennolla.

Alakertahan on meillä vielä täysin kesken, eli se on rakennustyömaata. Siellä ei ole lämmittimiä. Teknisen tilan oviaukossa ei ole ovea, joten sieltä saattaa tulla vähän hukkalämpöä. Samoin työvalaisimet lämmittävät ollessaan päällä. Alakerta on aika viileä, veikkaan alle 15 astetta. Mittarilla en ole mitannut.