Avainsana-arkisto: sähkön kulutus

Helmikuun sähkön kulutus ja alakerran töitä

Helmikuussa sähköä kului 1922 kWh (2425 kWh tammikuussa). Talvi on ollut poikkeuksellisen lämmin. Tammikuussa oli pakkasjakso, mutta helmikuu mentiin suurimmaksi osaksi nollan tuntumassa, jopa ylikin. Lunta meillä ei  montaa senttiä ole, kuten ei koko Suomessakaan. Vuoden takaiseen verrattuna tässä helmikuussa kului n. 200 kWh enemmän sähköä, mutta myös vuosi sitten koettiin lämmin helmikuu. Sen jälkeen maaliskuussa oli kylmempää, ja sähkön kulutuskin oli silloin suurempi. Saa nähdä, mitä nyt on tulossa. Takatalveahan tässä koko ajan odotetaan, koska ainahan se tulee – ennemmin tai myöhemmin.

Alakerran kattojen alaslaskun rungot ovat valmiit varastoa lukuunottamatta. Varastoon on varastoitu alakerran kalusteita, joten se tehdään valmiiksi vasta sitten, kun kalusteet on asennettu paikalleen. Muissa huoneissa seuraava vaihe on sähköjen veto. Suunnittelijan kanssa on vielä tehty pieniä muutoksia sähkösuunnitelmiin. Valaistusta on tarkennettu, ja myös aulan ja toisen makuuhuoneen yhdistäminen tuotti pieniä muutoksia.

WC:n pöntön seinätelineen runko on tehty. Seuraavaksi siihen tulee pieni vuotoputki siltä varalta, että kotelon sisään tulee vuoto. Sitten voikin pistää kipsilevyt paikoilleen.

Kipsilevyseinien ulkonurkkien siistimiseen vinkkaan alla olevassa kuvassa näkyvää kulmalistaa. En muista listan nimeä, mutta se on ostettu Lahden RTV:stä. Tasoittaminen alkaa sillä, että lista liimataan esimerkiksi PU-liimalla paikalleen. Kun liima on kuivunut, se tasoitetaan piiloon kipsilevytasoitteella. Lopputuloksena on siisti ja suora kulma.

Päivin käyttämä kulmalista on ohutta, joten se jää ohuenkin kittikerroksen alle piiloon.

Päivin käyttämä kulmalista on ohutta, joten se jää ohuenkin kittikerroksen alle piiloon.

Listan avulla saa siistin ja suoran kulman. Tämä kohta on ensimmäisen tasoituksen jälkeen, joten se vaatii vielä viimeistelykerroksen kittiä.

Listan avulla saa siistin ja suoran kulman. Tämä kohta on ensimmäisen tasoituksen jälkeen, joten se vaatii vielä viimeistelykerroksen kittiä.

Pesuhuoneen seinäkin on nyt levytetty loppuun. Seuraavaksi on vuorossa vesieristys.

Pesuhuoneen seinäkin on nyt levytetty loppuun. Seuraavaksi on vuorossa vesieristys.

Ennen telineen asennusta nurkka vesieristettiin.

Ennen telineen asennusta nurkka vesieristettiin.

Kotelon runkoon käytettiin ylijäämäksi jäänyttä seinän runkopuuta.

Kotelon runkoon käytettiin väliseinäpuuta.

Koteloon tehtiin kaato niin, että mahdollinen vuotovesi valuu etualalle, josta vuotoputki johtaa vuotoveden näkyville.

Koteloon tehtiin kaato niin, että mahdollinen vuotovesi valuu etualalle, johon pitää asentaa vielä vuotoputki.

 

Tammikuun sähkön kulutus ja alakerran rakenteita

Tammikuussa sähköä kului 2425 kWh (1703 kWh joulukuussa). Talvi alkoi lopultakin, ja mekin saimme nauttia parinkymmenen asteen pakkasista pidemmän aikaa. Tämä näkyykin sähkön kulutuksessa. Tämä tammikuu oli asumishistoriamme toiseksi kovin kulutuksen osalta. Kovempi on ollut vuoden 2012 helmikuu, jolloin sähköä kului hiukan yli 2600 kWh.

Päivi sai alakerran katon runkorakenteet valmiiksi. Seuraavaksi siellä pitää vetää sähköt, jonka jälkeen voidaan alkaa kattoa levyttämään. Sähköihin tulee hiukan muutoksia, koska saunan valaistuksen osalta sähkösuunnitelma ei ole ollut ihan kohdallaan. Samoin kahden huoneen yhdistäminen vaikuttaa valaistukseen. Pitää palata noihin muutoksiin sitten, kun ne on tehty.

Valmiiksi on tullut myös kylpyhuoneen hyllyseinän runko, eli sekin odottaa levytystä. Hyllyyn tulee led-valaistus, ja sitä varten on vedetty sähköputket valmiiksi.

image007

Tämä verhoillaan kipsilevyillä. Alalaitaan tulee ledejä, joko spotteja tai nauhaa, jotka valaisevat hyllyn.

image006

Yksityiskohta rakenteesta. Kolmeen kerrokseen piti pistää puuta, että saavutettiin riittävä paksuus.

Alakerran smyygit

Elokuussa sähkön kulutus oli 665 kWh (564 kWh heinäkuussa). Tämä tarkoittaa n. 21 kWh/vrk, joka on aavistuksen verran enemmän kuin kesä-heinäkuussa. Elokuussa olimme kotona enemmän, mikä selittänee eron. Lämmitystähän ei vielä varsinaisesti ole tarvittu, eli lämmöt ovat ainoastaan yläkerran wc-suihkutilan lattiassa päällä.

Yläkerran smyygit eivät silloin aikoinaan menneet kerralla ihan kuntoon, vaan niitä piti oikaista jälkeenpäin. Siitä viisastuneena Päivi teki ne nyt hieman toisella tavalla. Koska harkot oli sahattu hyvinkin raa’alla kädellä, olisivat suoraan siihen liimatut kipsilevyt olleet miten sattuu. Näinhän kävi yläkerrassa. Suoran linjan Päivi teki ruuveilla, jotka hän pisti linjaan suorakulmalla ja vatupassilla. Niitä vasten kipsilevyt oli helppo liimata saneerauslaastilla.

image002

Paksut kansiruuvit tarttuvat Neopor-harkkoon hyvin. Seinäkipsariin piti tehdä kolo suorakulmaa varten.

image005

Alasmyygiin tuli enemmän täyttöä. Tiivistysteippi saattoi olla vähemmän tiivis epätasaisissa kohdissa, mutta sehän tiivistyy tässä samalla saneerauslaastilla.

image001

Kerralla valmista. Smyygi on suora.

image003

Nurkka pitää tietysti kitata metallivahvisteisella nauhalla, jotta se ei mene rikki hipaisusta. Kestävämpi vaihtoehto olisi metallinen ulkokulmaprofiili, mutta päätettiin käyttää nauhaa.

Kaikkihan ei aina mene juuri niin kuin on suunniteltu, ja meilläkin on pieniä muutoksia tapahtunut pitkin matkaa. Yksi muutos alakerrassa oli kuraeteisessä oleva valokatkaisija, jonka totesimme olevan väärällä puolen ovea. Alla oleva kuva hahmottaa asiaa. Onneksi siirto ei ollut iso homma, vaan pystyimme hyödyntämään yhtä Neoporin hyvää ominaisuutta. Sitä on todella helppo työstää. Aikoinaan rakennusurakoitsijalla oli käytössään styrox-leikkuri, jonka avulla vedettiin sähkö- ja vesiputket. Minä väsäsin leikkurin itse netistä löytämieni ohjeiden avulla. Lähdin liikkeelle juotoskolvista, johon vaihdoin pään tilalle kuparikaapelin pätkän. Ohjeita on mm. sivulla http://www.ehow.com/how_7766774_build-hot-foam-cutting-knife.html .

valokytkimen siirto alakerrassa

Alunperin valokytkimen piti tulla vesipisteen viereen. Pelkäsimme, että roiskevesi ei tee sille hyvää.

image017

Kytkin uudessa paikassa uretaanivaahdolla kiinnitettynä.

image024

Seinä ennen levytystä tasoitettuna.

 

Kesä- ja heinäkuun sähkönkulutus

Olimme kesä-heinäkuun vaihteessa lomamatkalla, joten silloin en käynyt sähkömittaria lukemassa. Tämän vuoksi mittasin nyt kesä-heinäkuun yhdistetyn sähkön kulutuksen. Kuukausikohtaisen kulutuksen laskin jakamalla summan kahdella. Viime kesänähän  kesä- ja heinäkuussa oli tismalleen sama sähkön kulutus, joten tuskin niiden välillä tänäkään vuonna suurta eroa on.

Kesä-heinäkuussa sähkön kulutus oli 564 kWh (836 kWh toukokuussa). Ensimmäisen vuosipuoliskon kulutus oli 9162 kWh, joka oli 100 kWh vähemmän kuin vuonna 2012 (silloin kulutus oli siis 9262 kWh). Sanonnan mukaan vuodet eivät ole veljeksiä, mutta aika lähekkäin nuo kulutukset ovat.

Sähkönkulutus tammikuu 2013 ja parvekkeen kaiteet

Tammikuussa sähköä kului 2411 kWh (joulukuussa 2105), joka tarkoittaa n. 78 kWh/päivä (68). Saman aikavälin lämmitystarveluku oli 702 (743), joten kulutus/LT-luku oli 3,43 kWh (2,83). Lämmitystarveluvun perusteella joulukuu oli vähän kylmempi kuin tammikuu. Lomamatkamme vuoksi joulukuun kulutus jäi kuitenkin selvästi pienemmäksi.

Tammikuun alkupuolella saimme parvekkeen kaiteet lopulta paikalleen. Suurin osa työstä tehtiin joulun – uudenvuoden aikoihin, kun olimme matkoilla. Olemme kaiteisiin tyytyväisiä. Valoisuuden ja muutenkin ulkonäön kannalta lasikaiteet olivat oikea ratkaisu. Alumiinirunko sopii talon tyyliin.

Päivi on pikkuhiljaa aloitellut hommia alakerrassa. Sinne tulevan makuuhuoneen ulkoseinät on levytetty. Kiviseiniä on rapattu jo aikaisemmin, joten huone alkaa pikkuhiljaa hahmottua.

Portaisiin ja parvekkeelle tuli luonnollisesti samanlaiset kaiteet.

Luonto luo omaa taidettaan. Tällä hetkellä lasit ovat kirkkaat.

Taustalla näkyy ns. ruokintaterassi, johon emme vielä laseja ottaneet. Pressulla suojataan terassilla olevia kalusteita lumelta, mutta tuollainen pressuviritelmä ei ehkä jää pysyväksi ratkaisuksi.

Joulukuun ja vuoden 2012 sähkönkulutus

Terveisiä Meksikosta kaikille lukijoille! Vietimme joulun ja uuden vuoden Playa del Carmenissa Jukatanin niemimaalla. Tämän vuoksi luin sähkömittarin vasta tänään, joten joulukuun ja siten koko vuoden 2012 sähkönkulutus on oikeasti arvio. Heitto ei kuitenkaan ole vuoden osalta iso, koska ylitys oli vain 5 päivää.

Joulukuussa sähköä kului 2105 kWh (1518 marraskuussa), joka tarkoittaa n. 68 kWh/päivä (49 kWh). Joulukuun lämmitystarveluku oli 743, eli kulutus/LT-luku oli 2,83 (3,68). Käyttösähköä jäi pois n. 1,5 viikon osalta, joten tämä selittää marraskuuta pienemmän kulutuksen LT-lukuun verrattuna. Edellisessä kirjoituksessani uumoilemani alle 16.000 kWh jäi saavuttamatta, koska joulukuu oli selkeästi edellisvuotta kylmempi. Itse asiassa joulukuu oli LT-luvulla mitattuna kylmempi kuin tammi- ja helmikuu, jotka normaalisti ovat vuoden kylmimpiä kuukausia.

Vuoden 2012 kulutukseksi tuli 16.200 kWh. Talo on alakerran osalta vielä keskeneräinen, ja varsinkin alkuvuodesta saattoi tulla hieman ylimääräistä lämmityskulutusta sen vuoksi. Toisaalta pakkaskaudella alakerran lämpötila on pari astetta normaalia asumislämpötilaa alempi, mikä pienentää lämmityskulutusta. Näillä tiedolla olettaisin, että viime vuoden kulutus oli suhteellisen normaali, joten vastaavaa odotan tälle vuodelle. Puuta on palanut arviolta 1,5-2 kuutiota, eli saatuna energiana luokkaa 1500-2000 kWh.

Parvekkeen kaiteet ovat pääosin asennettu, mutta työ on vielä hiukan kesken. Odotimme, että ne olisivat valmistuneet lomamme aikana, mutta lieköhän pakkaset viivästyttäneet työtä.

Sähkönkulutus syys- ja lokakuussa 2012

Syyskuun sähkönkulutuslukema jäi näköjään päivittämättä, joten pistetään tähän lukemat sekä syys- että lokakuulta:
Kulutus: 915 ja 1234 kWh
LT-luku: 154 ja 336
Kulutus/LT-luku: 5,94 ja 3,67

Syyskuu vastaa kulutukseltaan toukokuuta ja lokakuu huhtikuuta. LT-luvutkin ovat lähellä noita kuukausia. Etukäteen uumoilin, että syksyllä kulutus/LT-luku olisi suurempi kuin keväällä. koska aurinko lämmittää keväällä enemmän. Ilmeisesti auringon vaikutus on pienempi kuin kuvittelin, koska suurta eroa kevään ja syksyn välillä ei ole.

Nettiliittymä, jota odotettiin koko kesä, on toiminut hyvin. Viimeksi esittelin nopeustestiä, joka antoi nopeudeksi reippaat 30 Mb/s. Minulle soitettiin jokin aika sitten DNA:lta ja yhdessä ihmettelimme nopeutta, koska liittymä kuitenkin on 100 Mb/s. Hidastajaksi osoittautui yksi ylimääräinen reititin, joka teki turhan nat-muunnoksen välissä. Käänsin reitittimen siltaavaksi, ja sen jälkeen nopeus nousi tilattuun 100 Mb/s:iin.

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa meni aavistuksen verran enemmän sähköä kuin kesä- tai heinäkuussa: 605 kWh (568 kWh heinäkuussa). Tämä tarkoittaa 19,5 kWh/vrk ja 11 kWh/LT-yksikkö. Kulutus sopi hyvin LT-luku vs. kulutus -suoralle, jonka kaava Excelin mukaan on y = 2,67*x + 474,29, jossa x on LT-luku. Tämän mukaan meidän peruskulutuksemme olisi 474 kWh/kk, jos LT-luku on nolla. Olen verrannut sitä muihin blogeihin, ja tuntuu, että meillä menee käyttösähköä aika paljon. En ole vielä alkanut metsästämään sen syytä, mutta tietokoneet ja vanhahko putkitelevisio ovat monta tuntia päivässä päällä. Lämmintä vettä meillä ei paljon pitäisi kulua.

Päivi on saanut hyvin terassin laudoitusta tehtyä. Nyt hän pistää otsalautoja paikalleen. Maakellarin seinän rappaus on aloitettu, ja se saataneen päätökseen ensi viikolla. Sen jälkeen voidaan pistää parvekkeen alapuolen laudat, joita ei viitsi ennen rappausta pistää sotkeentumaan.

Nettiliittymään liittyen sain pari viikkoa sitten uuden tiedon. Keskuksen rakentaminen on vielä tekemättä, joten ei meille kuituliittymää voi vielä asentaakaan. Sen vuoksi DNA on viivytellyt tilaukseni kanssa. Vähänpä taas nousi savu korvista, kun tuon tiedon sain. Harvoin olen tavannut noin luokatonta asiakaspalvelua kuin nyt DNA:n tapauksessa. Eivät tiedä ollenkaan, mitä tekevät ja mihin aikaan. Nyt on luvattu, että jos hyvä tuuri käy, niin saamme kiinteän liittymän lokakuussa. Olemme ssihen saakka Saunalahden mokkulan varassa. Netti toimii jotenkin, mutta eihän mokkula kiinteän liittymän veroinen ole. Välillä toimii ja välillä ei. Skypeä käyttäessä tuon nopeuden vaihtelun huomaa hyvin.

Heinäkuun sähkönkulutus

Sanotaan, etteivät vuodet ole veljeksiä, mutta kuukaudet näköjään voivat olla, tai tässä tapauksessa identtisiä. Heinäkuussa sähkönkulutus oli 568 kWh, eli täsmälleen sama kuin kesäkuussa. Onpa outo yhteensattuma. Heinäkuussa ILP:llä jouduttiin jäähdyttämään muutamana päivänä, mutta muuten sähkönkulutuksessa ei ole mitään erikoista.

Lämmitystarveluvut haen Degree Days -sivustolta. Käytän sääasemana IETELSUO25-asemaa, joka sijaitsee Kalliolassa, Päijät-Hämeessä. Sivustolta saa lämmitystarveluvun kuukausi-, viikko- tai päivätasolla. Nyt tapahtui sellainen omituisuus, että sivuston kertoma LT-luku kesäkuulle muuttui heinäkuun aikana. Edellisen blogimerkintäni aikaan LT-luku kesäkuulle oli sivuston mukaan 82, mutta nyt se oli 33. Heinäkuun LT-luku oli 29. Nyt vähän epäilyttää, että mikä luku on oikea, vaikka ei tuolla näin kesällä ole merkitystä. Aikaisempien kuukausien LT-luvut eivät ole muuttuneet mihinkään.

Nettiliittymän asennusta vielä odotetaan. Huhtikuussahan minä sen tilasin, mutta näköjään DNA:lla ei ole kiire saada uusia asiakkaita. Tällä hetkellä olemme DNA:n mokkulan varassa, ja se yhteys on parhaimmillaankin hidas. Jos näyttää siltä, että valokuitua ei lopulta saada kytkettyä, täytyy vaihtaa mokkula johonkin toimivampaan liittymään. Pikkuhiljaa alkaa hermo mennä DNA:n hidastelun kanssa, mutta valitettavasti heillä on kiinteässä liittymässä monopoli meille päin.

Puolen vuoden sähkönkulutus

Edellisestä merkinnästä onkin kohta kaksi kuukautta. Niin se aika menee. Olen ehtinyt tässä vaihtaa työpaikkaa, ja siihen liittyen matkustaminen lisääntyi hurjasti kesäkuussa. Blogi on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle, mutta kyllä täällä on jotain tapahtunut.

Sähkönkulutukset touko- ja kesäkuussa olivat 970 ja 568 kWh (1279 kWh huhtikuussa). Päivää kohti kulutus siis oli 31 ja 19 kWh/päivä (43 huhtikuussa). Ensimmäisen asutun puolen vuoden sähkönkulutus on siten 9262 kWh. Oletan, että toinen vuosipuolisko menee hiukan vähemmällä, koska lämmityksen kannalta tammi- ja helmikuu ovat yleensä eniten energiaa vievät kuukaudet. Toisaalta valaistus haukkaa pimeänä aikana oman osansa, ja joulukuuhan on pimein kuukausi. Vaikuttaa siltä, että ensimmäisen vuoden kulutus tulee olemaan n. 18000 kWh. Käyttösähköä voi jotenkin arvioida kesäkuun kulutuksen mukaan. Kesäkuun kulutus *12 = 6816 kWh. Tuossa on toki mukana kylpyhuoneen lattialämmitys ja käyttöveden lämmitys. Voisin siis arvioida, että käyttösähkön osuus koko kulutuksesta on n. 35 %. Muuttujia on kyllä aika paljon, joten tuo on hyvin karkea arvio.

Varsinainen lämmitys (siis ILP:llä) loppui joskus keväällä. En pistänyt päivämäärää muistiin. Jäähdytystä olemme käyttäneet nyt muutamana päivänä. Ilmankin olisi varmaan mennyt, mutta jäähdyttäminen ja kosteudenpoista lisää hiukan mukavuutta. Erityisesti illalla nukkumaan mennessä on mukava, että talossa on viileää ja kuivaa. Ei tarvitse hikoilla lakanoita märiksi ennen nukahtamista. Viime päivät ILP on ollut kosteudenpoistoasennossa, kun viilennystä ei ole niin hirveästi tarvinnut.

Olen seurannut sähkönkulutus/lämmitystarve-lukua kuukausitasolla. Talvella ja alkukeväästä se oli n. 3,5. Touko- ja kesäkuussa se meni yli 6:n, mikä on luonnollista. Lämmitystarveluku on hyvin pieni, joten sähkönkulutus siihen suhteutettuna on paljon. Kulutus/LT-luku on sinänsä hyvinkin lineaarinen. Kun LT-luku = 0, pitäisi kulutuksen olla n. 400 kWh/kk. Käytännössä tuohon päästään hyvin harvoin koko kuukauden aikana. Nyt heinäkuussa eiliseen mennessä LT-luku on 5,7.

Päivi on maalannut terassin ja parvekkeen räystäslaudat. Nehän menivät vähän rapaan rappauksessa, ja muutenkaan ne olivat vasta kertaalleen maalatut. Tätä kirjoittaessani hän viimeistelee parveketta. Sen jälkeen on vielä ruokailuterassin katto maalattava. Sitten voidaan ruuvata terassilaudat paikalleen. Ne on jo hankittu ja odottavat asentamista. Terassia piti oikaista hiukan, kun parissa kohdassa oli maa painunut ja siten terassiin tullut hiukan notkahdusta.

Asensimme olohuoneen verhot muutama viikko sitten. Kävimme sisustussuunnittelijan kanssa kaupoilla toukokuussa, mutta Eurokankaan ompelijan pitkän toimitusajan vuoksi saimme verhot ripustettua vasta kesäkuussa. Alla on kuvat suunnitelmasta ja toteutumasta. Onhan tuo aika hyvin kuvansa näköinen 🙂

Ennen oikaisua terassilinjassa oli hienoinen notkahdus.

Nyt näyttää suoralta. Metallitolppien kohdalla on betonipilarit alas saakka. Ne ovat pysyneet paikallaan. Soran päällä olleet harkot olivat vajonneet jonkin verran.

Räystäs- ja otsalautojen maalausta varten piti telineet pistää harjan kohdalla yläasentoon. Oli kuulemma tukevampi kuin miltä näyttää.

Sisustussuunnittelijan arvio olohuoneesta.

Olohuone nykyisessä mallissaan. Oikean puoleiset ikkunat on ulkopuolelta suojattu, joten siksi ne ovat niin sameat. Sohva ja sohvapöytä eivät vielä ole samat kuin suunnitelmassa, mutta ehkä joskus… Pöytää varten on jo varattu ylijäänyt kertopuupalkki, josta sen voi tehdä.
Sähkön kulutus / lämmitystarveluku vuoden 2012 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta kuukausitasolla.