Avainsana-arkisto: Pelican

Louhinta alkoi

Tänään tontilla alkoi louhinta. Tai niin ampuja ainakin aamulla sanoi. Olen reissussa, joten en voi käydä tontilla tarkistamassa, että mitä siellä on saatu aikaan. Jos kaikki menee suunnitellusti, ampuja lähtee tiistaina pois. Louhetta ajetaan luultavasti koko ensi viikko. Louhittava määrä oli arvion mukaan 650 m3 – kyllä, ei ole pilkkuvirhettä tuossa. Nieleskelin jonkin aikaa, kun kuulin tuon määrän, mutta nyt mieli alkaa jo tottua tuohon. Lisäkustannusta tuosta tulee jo jonkin verran, mutta ei tässä vaiheessa enää lähdetä suunnitelmia muuttamankaan.

IV-kone päätettiin eilen. Jätämme Greenair HP:n pois kuvioista, ja hankimme perus-Pelicanin. Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, HP ei olisi koskaan lämmityksessä maksanut itseään takaisin. Jäähdytykseen taas käy paljon paremmin ilmalämpöpumppu. IV:n kautta ei saa hirveästi jäähdytystehoa, koska ilmaa ei voi määräänsä enempää jäähdyttää. ILP sen sijaan voi jäähdyttää monen kilowatin teholla, joten se tuntuu jo jossain kesähelteilläkin. Lisäksi Pelicanissa on yöjäähdytystoiminto, joka helpottaa silloin, kun hellettä ei ole tolkuttomasti. Kaiken lisäksi IV:n kautta jäähdyttäminen vaatisi tuloilmakanavien eristämisen. Samalla rahalla melkein saa ILP:n, joten loppujen lopuksi valinta oli selvä.

Yhdessä kommentissa suositeltiin maalämpöpumppua. Se on hylätty jo aikoja sitten, koska en saanut sitä maksamaan itseään takaisin järkevässä ajassa. Jos lämmitysenergian kulutus on vuodessa alle 10 000 kWh, josta 1000-2000 tehdään takalla, niin MLP on vaikea saada kannattavaksi. Varsinkin, kun se olisi pitänyt toteuttaa porakaivolla. Esim. jos MLP:n hinta on 15000 € ja se säästää 650 € vuodessa, on takaisinmaksuaika n. 23 vuotta. Tuo ei sisällä investoinnin korkoja eikä vesikiertoisen lämmityksen vaatimaa lisäinvestointia sähkökaapeleihin verrattuna. 3 %:n korolla 15000 €:n lainasta tulee vuodessa korkoja 450 €. Todellista säästöä vuodessa olisi siis vain 200 €. Myöskään kuutiokonetta en näe järkevänä vaihtoehtona. Ilmanvaihdon mukana menee kuitenkin paljon enemmän lämpöä hukkaan kuin seinien kautta. Kuutiokone sotii siksi minusta passiivitalon ideaa vastaan.

Yllä oleva on luonnollisesti laskennallista. Todelliset lukemat saadaan sitten, kun on asuttu talossa pari vuotta. Suunnitelmissa on pistää omat energiamittarit lämitykselle, jotta nähdään, paljon se vie erikseen sähköä. Periaatteessa kuitenkin kokonaissähkö ratkaisee, koska käyttösähköstäkin iso osa tulee lämmityskaudella talon lämmitykseen.

Aikataulu on venynyt koko ajan. Joskus suunnittelimme, että välipohjan ontelolaatat voisi toimittaa viikolla 50, eli ensi viikolla. No, ei ihan mennyt suunnittelu niin sujuvasti, joten edes perustuksia ei saa valettua ensi viikolla. Saa nähdä, lähteekö pystytys käyntiin tämän vuoden puolella ollenkaan. Eihän tässä ole muuten kiirettä, mutta jos tammi-helmikuussa tulee kovia pakkasia, niin ne pysäyttävät työt kokonaan, jos runko ei ole vielä silloin pystyssä.