Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2013

Taloautomaation etäkäyttö

Taloautomaation etäkäyttö on asia, jota mietin jo talon suunnitteluvaiheessa. Tiesin, että KNX:ään saa lisäpulikoita, joilla siihen voi ottaa yhteyttä ulkopuolelta. En kuitenkaan keksinyt hirveästi mitään hyödyllistä käyttöä etäohjaukselle, joten en lähtenyt sijoittamaan mihinkään ylimääräisiin nettiliittymiin.

Jokin aika sitten päätin perehtyä tarkemmin KNX-ohjauspaneelimme sielunelämään. Olen muokannut sähkösuunnittelijan tekemää ohjelmaa hiukan, mutta mitään pidemmälle menevää en ollut vielä tehnyt. Paneelin ohjekirjaa tavaillessa huomasin, että siinä puhutaan etäkäytöstä. Ohje on harvinaisen huono ja vaikeaselkoinen, joten minulla meni jokunen tunti, kun yritin saada etäohjausta otettua käyttöön. Lopulta se kuitenkin oli helpompaa kuin olin ajatellut. Paneeliin otetaan yhteyttä VNC-protokollalla. Riitti, että reitittimessä pistää ohjauksen kohdalleen. VNC-clienttejä puolestaan on saatavilla jos jonkinlaisia, joten mitään erikoista ohjelmaakaan ei tarvinnut metsästää.

Nyt meillä siis on taloautomaation etäohjaus vaikka kännykällä. Saan kännykän ruudulle juuri saman näkymän, joka on paneelissa, joten voin ohjata kaikkea sitä, mitä paneelillakin. Eihän tällä nyt vielä hirveästi ole todellista hyötykäyttöä ollut, mutta onhan tätä kiva esitellä kavereille – varsinkin, jos kaverit ovat teknologiavalveutuneita. 😉

Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuussa sähköä kului 1741 kWh (tammikuussa 2411), joka tarkoittaa n. 32 kWh/päivä (78). Saman aikavälin lämmitystarveluku oli 489 (702), joten kulutus/LT-luku oli 3,56 kWh (3,43). Helmikuu oli siis lämmitystarveluvunkin perusteella huomattavasti lämpimämpi kuin tammikuu. Tämänhän toki huomasi muutenkin, jos edes välillä kävi ulkona.

Terveisiä Casa de Olinin väelle. Kävimme siellä viikko sitten juhlissa. Kylpytynnyrissä oli kiva lillua samalla, kun isot lumihiutaleet jäätyivät tukkaan kiinni. :)

Maalämpömietintöjä

Minua pyydettiin kirjoittamaan juttu maalämmöstä. Mehän lopulta päätimme, ettemme laita maalämpöä, mutta paljon sitä kuitenkin mietittiin. Tässä on yhteenveto laskelmista ja mietinnöistä, joista suurin osa tehtiin talon suunnitteluvaiheessa.

Suunnittelun alkuvaiheessa tutustuin passiivitaloon. Sen verran minullakin oli skeptisyyttä, etten uskonut puheita, joiden mukaan talon voisi Suomessa rakentaa kokonaan ilman lämmitysjärjestelmää. Ihastuin kuitenkin ajatukseen, että talon lämmitysjärjestelmä voisi olla kompakti ja yksinkertainen. Halusimme lämmitykseltä helppokäyttöisyyttä, kuitenkin niin, että puita voi halutessaan polttaa. Olipa lämmitysjärjestelmä mikä tahansa, takka tulisi siten joka tapauksessa taloon. Lisäksi minulla on jo vuosia ollut haaveena puuliesi, jolla voisi laittaa ruokaa kätevämmin kuin leivinuunilla.

Nettikeskusteluissa usein passiivitalo ja maalämpö pistetään vastakkain. Minusta tässä mennään heti metsään, koska passiivitaloonkin voidaan laittaa maalämpöjärjestelmä. Toinen ajatusvirheen lähde on se, että monessa talopaketissa eristeet on lyöty lukkoon. Miten vertaan ns. normitaloa ja passiivitaloa, jos halutun talomallin saa vain jompana kumpana? Eri talotehtaiden ratkaisut poikkeavat puolestaan muutenkin kuin eristeiden osalta, joten ns. passiivilisän hinnoittelu on hyvin vaikeaa. Meidän talomme on Neopor-harkoista rakennettu betonitalo, joka parin laskurin perusteella tuli rungoltaan halvemmaksi kuin esimerkiksi tiilitalo silloisilla normieristeillä.

Kun passiivitalotavoite lyötiin lukkoon, alkoi armoton laskeminen. Ainoa lämmitysjärjestelmä, jolla on minulle tunnearvoa, on takka – mielellään lasiluukulla. Muut lämmöntuottomenetelmät eivät aiheuta samanlaisia hyvänolon tunteita, joten loppupelissä raha on se, joka ratkaisee. Täytyi siis arvioida vuosittainen lämmitysenergian tarve, investoinnin suuruus ja investoinnin tuottama säästö. Nykyään rakennuslupaa haettaessa täytyy talolle tehdä energialaskelma, joten lämmitysenergian tarvetta voi arvioida sen avulla. Investointi uudessa talossa on suhteellisen tarkasti laskettavissa. Investoinnin tuottaman säästönkin voi arvioida, kunhan ei liikaa luota myyjän puheisiin vaan etsii itse tietoa netistä. Yleisesti maalämmön tapauksessa tunnutaan käyttävän lämpökerrointa 3, eli 1 kW verkosta antaa 3 kW lämpöä. Korkeampiakin lukuja käytetään, mutta ajattelen niin, että tässä tapauksessa kannattaa olla hiukan varovainen. Käytännössä lattialämmityksen vaatima viileämpi vesi tuotetaan paremmalla kertoimella kuin käyttöveden vaatima vesi.

Meidän talomme energialaskelman mukaan talon ja käyttöveden lämmitykseen menee vuodessa 11.942 kWh ja laitesähköön 15.090 kWh. Yhteensä sähköä kuluisi siis 27.032 kWh. Kuulostaa paljolta! Ensimmäinen moka tässä laskelmassa onkin se, että asukasluku määräytyy pinta-alan mukaan. Näin ollen meidänkin talossamme asuisi yli 6 henkilöä, mistä johtuen jo pelkästään käyttöveden lämmitykseen menee laskelmassa 6.637 kWh. Toisaalta suuresta laitesähkön kulutuksesta johtuen siitä tulee paljon hukkalämpöä, joka laskelmassa hyödynnetään talon lämmitykseen.

Käytin omissa laskelmissani yleensä 10.000 kWh:a vuotuisena lämmitysenergian kulutuksena. Huomioin tässä sen, että takassa poltetaan puuta 1-2 m3/vuosi, mistä tulee 1.000-2.000 kWh lisää talon lämmitykseen. Suoralla sähköllä, hintaan 12 c/kWh, lämmitysenergian kustannus olisi 1.200 €/vuosi. Maalämpö tekisi saman energian hintaan 400 €/vuosi, kun lämpökerroin on 3. Säästöä saataisiin siten 800 €/vuosi.

Seuraavaksi piti arvioida maalämmön hinta. Netistä löysin hinta-arvioita koko järjestelmälle (pumppu+porakaivo asennettuna) 12.000-17.000 €. (Esimerkki yhdestä hinta-arviosta löytyy Geodrillin sivuilta.) Meidän taloomme riittäisi pieni pumppu ja lyhyt kaivo, koska vuotuinen energian kulutus oli alhainen. Arvioin maalämmön hinnan siis alakanttiin = 12.000 €.  Takaisinmaksuaika ilman korkokustannuksia olisi 12.000 / 800 = 15 vuotta.

Suora sähkölämmitys ei tietenkään ole ilmainen. Jos sen toteuttaa kaapeleilla, puhutaan parista tonnista. Saman verran lisäkustannuksia aiheuttaa vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Laskin siksi, että nämä kumoavat näissä laskelmissa toisensa, joten en huomioinut niitä.

Ylläoleva laskelma ei kuitenkaan ole koko totuus. Ensiksikin investointi tehtäisiin lainarahalla, jolla on jokin korko. Tällä hetkellä asuntolainojen korot ovat alhaalla, mutta ne saattavat noustakin. Jos lasketaan pienellä korolla, 2 %:lla, 12.000 euron investoinnin korkokulut ovat 240 €/vuosi. Koron vaikutuksen voi laskea eri tavoin, mutta käytännössä se kasvattaa takaisinmaksuajan jopa yli 20 vuoteen. Toinen kustannuksia lisäävä tekijä on vakuutus. Vesikiertoinen lämmitys nostaa vakuutusmaksuja. En tiedä, paljonko ne nousevat, joten en arvioinut niitä.

Ensimmäisen vuoden asumisen jälkeen voi arvioida, että pitivätkö yllä olevat laskelmat paikkansa. Sähkönkulutus meillä oli n. 16.200 kWh. Jäimme laskelmasta siis 11.000 kWh. Meillä ei ole erillisiä mittareita käyttösähkölle ja lämmitykselle, joten niitä voi vain arvioida. Edellisessä talossamme, jossa lämmitys hoidettiin puulla, vuotuinen sähkölaskumme oli n. 12.000 kWh. Käyttövesi lämmitettiin kuitenkin osittain sähköllä, joten tuosta voi ottaa pari tuhatta kWh:a pois. Viime kesänä tässä uudessa talossa meidän sähkön kulutuksemme oli n. 570 kWh/kk. Jos siitä ottaa pois käyttöveden osuuden 250 kWh, jää 320 kWh käyttösähkön kulutukseksi. Kerrotaan se 12:lla, niin saadaan alaraja käyttösähköllemme: n. 4.000 kWh. Talvella kuitenkin ollaan enemmän sisällä ja käytetään valoja enemmän, joten todellisuussa vuodessa mennee pari tuhatta kWh enemmän. Päästään siis lopputulokseen, että meidän lämmityssähkön kulutuksemme ensimmäisenä asumisvuotena oli n. 10.000 kWh. Sattumaa tai ei, mutta sehän on sama lukema, jonka pystyi päättelemään energialaskelmasta.

Jos tarkkoja ollaan, niin ihan noin hyvin toteutunut ei arvioituun osunut. Ylläolevista laskelmista puuttuu ilmalämpöpumppu, jonka hankimme jäähdytykseen. Olemme käyttäneet sitä myös lämmitykseen, joten todellinen lämpöenergian kulutus lienee pari tuhatta kWh enemmän kuin yllä mainittu kulutus. Nykyään maalämpöjärjestelmiin saa yhdistettyä kätevästi myös jäähdytyksen. (TecHeat sivuilla on tähän valmis ratkaisu.) Lämpökaivosta saa kesällä viileää, jota voi käyttää talon viilennykseen. Tämä on itse asiassa lämmityksenkin kannalta järkevää, kun samalla lämmitetään lämpökaivoa talvea varten. Näin ollen jäähdytystä varten ei kannata asentaa ilmalämpöpumppua, jos taloon asennetaan maalämpö.

Lasketaanpa vielä ihan mielenkiinnosta maalämmön kannattavuus edellisessä talossamme. Puuta meillä paloi normitalvena n. 25 m3. Kattilan hyötysuhteet yms. huomioiden vuotuinen energian kulutus oli siis n. 25.000 kWh. Jos tuon olisi tehnyt maalämmöllä, olisi säästöä tullut n. 16.000 kWh/vuosi. Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna tuo olisi säästänyt n. 2.000 € vuodessa. Investointi olisi ollut isompi kuin passiivitalossa, mutta siitä huolimatta takaisinmaksuaika olisi jäänyt alle 10 vuoteen. Jos puun poltto olisi alkanut kyllästyttämään, olisi maalämpö ollut varteenotettava vaihtoehto. Saimme puut omasta metsästä, joten ne eivät maksaneet meille kuin moottorisahan ja traktorin polttoaineet. Ostopuilla tilanne olisi keikahtanut toisinpäin. Maalämmöllä tuotettu lämpö tulisi silloin edullisemmaksi.

Mitä näiden kaikkien laskelmien ja pähkäilyjen jälkeen voisi päätellä? Minusta edelleen tuntuu siltä, että maalämmön pois jättäminen oli oikea ratkaisu. Talomme kulutus, onpa sitten passiivitalon tasoa tai ei, on niin pieni, että keskuslämmitysjärjestelmän investoinnin takaisinmaksuaika on pitkä. Samaan sähkönkulutukseen olisi luultavasti ollut mahdollisuus päästä ns. perinteisellä eristyksellä ja maalämpöpumpulla. Lopullinen hintakin olisi ollut aika lähellä nykyistä ratkaisua. Näin ajatellen maalämpö ja passiivitalo voivat olla toistensa vaihtoehtoja, mutta missään tapauksessa ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Kohteestahan se on kiinni.