Arkistot vuoden mukaan: 2013

Sähkökatko

Mekin pääsimme osalliseksi Seija-myrskyn seurauksista. Viime torstain ja perjantain välisenä yönä (eli 12.-13.12.) meiltä katsoi sähköt. Tämä on aika herkkää aluetta, eli sähkökatkoja on ollut muutaman kerran vuodessa. Tällä kertaa se kuitenkin kesti tavallista pidempään, eli saimme sähköt vasta lauantaina puolen päivän aikaan takaisin.

Siinä tuli koeponnistettua se, miten saamme pidettyä lämmöt talossa, kun ei ole sähköjä. Toki täytyy muistaa, että keli oli aika lämmin. Myrskyn aikaan ulkolämpötila oli plussan puolella, ja perjantaina aikana lämpötila meni pakkasen puolelle ollen n. -6 astetta perjantai-iltapäivästä lauantaille. Minä tein perjantaina kotikonttorissa töitä, joten poltin takassa puita pari tuntia työpäivän alkajaisiksi. Lounastaukoon mennessä olin käyttänyt läppärini akun, joten piti ottaa varasuunnitelma käyttöön. Lähdin lounaalle ja sieltä menin jatkamaan työskentelyä Järvelän kirjastoon, joka tarjosi minulle lukusalista oivan työpisteen pistorasioineen.

Perjantai-iltana totesimme, että ulkona on pakkasta, joten nostimme pakastimen ja kylmiön sisällöt sinne. Jääkaappitavarat pistimme kylmälaukkuun, jotta ne eivät heti jäätyisi, ja pakasteet nostimme ulos sellaisenaan. Poltin yhden takallisen puita illalla. Lauantainaamuna poltin vielä yhden takallisen, ettei sisälämpötila päässyt liikaa 20:n alle.

Tämä koeponnistus meni lämpöjen suhteen kevyesti. Takalla sai lämmöt pidettyä hyvin yli 20:n asteen, eikä tarvittu kuin muutama pesällinen 1,5 vuorokauden aikana. Jos olisi tosi kyseessä, eli 30 asteen pakkanen ja viikon sähköt pois, niin saisimme varmasti pidettyä talon lämpimänä. Työtähän se vaatisi.

Mietimme myös hätävaraa sähköjen suhteen. Alakertaan voisi yhdistää yhden pistorasian sisältä ulkona olevaan pistorasiaan. Jos tuohon ulkorasiaan kytkisi aggregaatin, saisi sisälle yhden jännitteellisen pistorasian. Siitä voisi ottaa jatkoroikalla virtaa mm. kylmälaitteille. Mahtaisiko toimia?

Marraskuun sähkönkulutus

Marraskuussa sähköä kului 1457 kWh (1295 kWh lokakuussa). En ole virallisia tilastoja katsonut, mutta marraskuu tuntui suhteellisen lämpimältä. Pakkasia oli aika vähän, ja suurimman osan ajasta lämpötila oli aavistuksen nollan yläpuolella. Viime yönä, siis marras-joulukuun vaihteessa, saimme hiukan lunta, mutta kovia pakkasia ei vieläkään ole näkynyt. Koko vuoden kulutus on nyt aavistuksen alle 14000 kWh, joten on siinä hilkulla, että meneekö 16000 kWh rikki joulukuun lopussa.

Päivi on jatkanut alakerrassa kattorakenteiden tekemistä. Viime aikoina on alkanut koko perheellä kasvaa toive omasta saunasta. Tähän mennessä olemme tulleet toimeen hyvin ilman saunaa, mutta jotenkin nyt alkaa tuntua, että olisi kiva rauhoittua lauantaisin omassa saunassa. Ehkä kylmentyneet ja pimeät illat saavat sen aikaan.

Aula

IV-putkia ja kattorakenteita alakertaan

Kuten jo viime kirjoituksessa mainitsin, IV-putket alakertaan on asennettu. Päivi on jatkanut katon alaslaskun rakenteita. Rakenne on sellainen, että kattoon kiinnitetään pikanauloilla 50*100-soiro, mistä tehdään alaslasku laudan pätkillä. Niihin kiinnitetään varsinainen 50*100-koolauspuu, johon tulee vielä ristiinkoolaus laudoilla. Lopullinen pinta on kipsilevy. Saunatiloihin pistämme paneelikaton. Saunaan tulee Saunasatu-levytys valmistajan ohjeen mukaan. Saunan on nyt teon alla, ja sen jälkeen on aloittamatta kotiteatteri ja varasto. Soirojen kiinnitys ontelolaattaan on ikävää hommaa, joten Päivi haluaa tehdä sen nyt ensimmäiseksi niiden huoneiden osalta, joissa sen pääsee tekemään. Sen jälkeen alkaa lautopätkien ruuvaus. Varastoa ei pääse käytännössä tekemään ennen kuin siellä olevat WC:n ja kuraeteisein kalusteet on asennettu paikalleen. Toki kalustepaketit voisi kantaa väliaikaisesti sieltä pois, mutta se olisi vain turhaa kantamista. Varaston katto valmistuu siis sitten joskus, kun muut tilat alkavat olla valmiita.

Jokin aika sitten Päivi viimeisteli smyygit ikkunoista, joissa on avautuvat puitteet. Puitteet piti poistaa hionnan ja maalauksen ajaksi, joten siksi tuo työ tehtiin ennen kuin talvi tulee. Nyt puitteet on nostettu takaisin paikoilleen. Kiinteiden ikkunoiden smyygit on viimeistelemättä, koska Päivi on halunnut keskittyä kattoon.

Kuntakin on rakentanut tänne. Saimme katuvalot ja asfaltin pihalle saakka. Kiva, että saamme tänne kylälle jotain, kun meiltä on viety kyläkoulu ja -kauppa pois.

image005

Alakerran aula toimii verstaana. Kattoon tulevat kipsilevyt muodostavat jämäkän pöydän. Tuohon, missä Päivi on, oli alunperin piirretty seinä, mutta jätimme sen tekemättä. Tilaan tulee kolmesta suunnasta valoa, joten se ei ole mikään pimeä loukko.

image001

Pätkä väliseinää erottaa ammeen ja suihkun. Reiät toimivat hyllyinä. Tasoittamattomalle seinälle tehdään puurunkoinen levytys, eli ammeen viereen tulee koko seinän levyinen hyllyupotus.

image007

Pukuhuoneen ikkuna kuuluu niihin, joiden smyygit on tasoitettu. Pohjamaali on vedetty, mutta pintamaali sipaistaan koko seinän maalaamisen yhteydessä.

image003

Aulan katossa on eri vaiheessa olevia alueita. Tuosta näkee alaslaskun rakenteen, eli 50*100 ontelolaatassa kiinni, alaslasku laudanpätkillä, koolaus 50*100-soiroilla ja ristiinkoolaus laudoilla.

image006

Lähempääkään tarkasteltaessa smyygissä ei näy virheitä. Päivi on aika tarkka myös yksityiskohdissa, joten työn laadun pitää olla ensiluokkaista, jotta se läpäisee tarkastuksen.

image008

IV-putkien vedossa ei voinut välttää putkin ristiin menoa. Onneksi niin kävi vain yhdessä kohdassa, eli kotiteatterissa. Siellä joudumme tuomaan katon alemmaksi kuin muualla. Alakerrassa huonekorkeus tulee muualla olemaan 2400 mm, mutta kotiteatterissa jäätäneen 2200-2300 tienoille.

image009

Putkivetoja saunan katossa. Saunaan tuli yksi tulo ja kaksi poistoa. Tietysti myös puukiuas toimii poistona silloin, kun sitä käytetään.

image010

Kuraeteisen suihkunurkkaus. Mietimme tuohon lavuaaria, mutta saa nyt nähdä, millainen vesipiste siihen laitetaan. Tuohon tulee myös läpivienti ulkohanalle, mutta se on vielä tekemättä.

image011

Puukiukaan hormi menee kantavan seinän läpi. Siihen ei löytynyt mistään juuri sitä varten tehtyä putkea, joten sovelsimme itse. Hormin rakentamisesta oli jäänyt yli muutama osa, joten käytimme läpivientiin sopivan kokoista keraamista hormin sisäputkea, jonka ympärille pistimme palovillaa. Hormin liitos on tiivistetty palonkestävällä massalla. Tähän sisälle tulee siten kiukaan asennuksen yhteydessä metallihormi.

Lokakuun sähkönkulutus

Lokakuussa sähköä kului 1295 kWh (821 kWh syyskuussa). Tässä kuussa päästiin nauttimaan välillä kunnon pakkasista, mutta tätä kirjoittaessani ulkona on n. 6 astetta lämmintä. Talvi ei siis tullut vielä, vaan syksy jatkuu.

Päivi sai smyygit alakerrassa valmiiksi, joten sisemmät puitteet on nostettu paikalleen. Sitä kautta ei enää tapahdu lämmönhukkaa. Viime viikolla IV-asentaja kävi asentamassa alakerran IV-putket, minkä jälkeen sisäkaton alaslaskua on jatkettu. Siinä on vielä tekemistä, ja täytyy käydä hakemassa lisää puutavaraakin koolauksia varten.

 

Syyskuun sähkönkulutus

Syyskuussa sähköä kului 821 kWh (665 kWh elokuussa). Kuun loppupuolella alkoi olla jo lämmitystarvetta, kun ulkolämpötila lähestyi nollaa. Myös valaistus haukkaa enemmän, kun iltaisin alkaa tulla pimeä. Viime vuoden syyskuussa kulutus oli 915 kWh, joten tänä vuonna meni vajaa 100 kWh vähemmän. Alkukuukausi olikin aika lämmin, mutten tiedä, selittääkö se eroa. Tällä hetkellä lämmitystarvetta lisää aavistuksen se, että alakerrassa on osa ikkunapuitteista irti smyygien tekemisen vuoksi.

Tähän saakka vuosi 2013 on kulutuksen suhteen ollut hieman pienempi kuin 2012, 11212 kWh vs. 11350 kWh. Sinänsä tuo ero on kyllä pieni, joten oletan, että tänäkin vuonna kokonaiskulutus tulee olemaan hiukan yli 16.000 kWh.

image002

Alakerran smyygit

Elokuussa sähkön kulutus oli 665 kWh (564 kWh heinäkuussa). Tämä tarkoittaa n. 21 kWh/vrk, joka on aavistuksen verran enemmän kuin kesä-heinäkuussa. Elokuussa olimme kotona enemmän, mikä selittänee eron. Lämmitystähän ei vielä varsinaisesti ole tarvittu, eli lämmöt ovat ainoastaan yläkerran wc-suihkutilan lattiassa päällä.

Yläkerran smyygit eivät silloin aikoinaan menneet kerralla ihan kuntoon, vaan niitä piti oikaista jälkeenpäin. Siitä viisastuneena Päivi teki ne nyt hieman toisella tavalla. Koska harkot oli sahattu hyvinkin raa’alla kädellä, olisivat suoraan siihen liimatut kipsilevyt olleet miten sattuu. Näinhän kävi yläkerrassa. Suoran linjan Päivi teki ruuveilla, jotka hän pisti linjaan suorakulmalla ja vatupassilla. Niitä vasten kipsilevyt oli helppo liimata saneerauslaastilla.

image002

Paksut kansiruuvit tarttuvat Neopor-harkkoon hyvin. Seinäkipsariin piti tehdä kolo suorakulmaa varten.

image005

Alasmyygiin tuli enemmän täyttöä. Tiivistysteippi saattoi olla vähemmän tiivis epätasaisissa kohdissa, mutta sehän tiivistyy tässä samalla saneerauslaastilla.

image001

Kerralla valmista. Smyygi on suora.

image003

Nurkka pitää tietysti kitata metallivahvisteisella nauhalla, jotta se ei mene rikki hipaisusta. Kestävämpi vaihtoehto olisi metallinen ulkokulmaprofiili, mutta päätettiin käyttää nauhaa.

Kaikkihan ei aina mene juuri niin kuin on suunniteltu, ja meilläkin on pieniä muutoksia tapahtunut pitkin matkaa. Yksi muutos alakerrassa oli kuraeteisessä oleva valokatkaisija, jonka totesimme olevan väärällä puolen ovea. Alla oleva kuva hahmottaa asiaa. Onneksi siirto ei ollut iso homma, vaan pystyimme hyödyntämään yhtä Neoporin hyvää ominaisuutta. Sitä on todella helppo työstää. Aikoinaan rakennusurakoitsijalla oli käytössään styrox-leikkuri, jonka avulla vedettiin sähkö- ja vesiputket. Minä väsäsin leikkurin itse netistä löytämieni ohjeiden avulla. Lähdin liikkeelle juotoskolvista, johon vaihdoin pään tilalle kuparikaapelin pätkän. Ohjeita on mm. sivulla http://www.ehow.com/how_7766774_build-hot-foam-cutting-knife.html .

valokytkimen siirto alakerrassa

Alunperin valokytkimen piti tulla vesipisteen viereen. Pelkäsimme, että roiskevesi ei tee sille hyvää.

image017

Kytkin uudessa paikassa uretaanivaahdolla kiinnitettynä.

image024

Seinä ennen levytystä tasoitettuna.

 

Kesä- ja heinäkuun sähkönkulutus

Olimme kesä-heinäkuun vaihteessa lomamatkalla, joten silloin en käynyt sähkömittaria lukemassa. Tämän vuoksi mittasin nyt kesä-heinäkuun yhdistetyn sähkön kulutuksen. Kuukausikohtaisen kulutuksen laskin jakamalla summan kahdella. Viime kesänähän  kesä- ja heinäkuussa oli tismalleen sama sähkön kulutus, joten tuskin niiden välillä tänäkään vuonna suurta eroa on.

Kesä-heinäkuussa sähkön kulutus oli 564 kWh (836 kWh toukokuussa). Ensimmäisen vuosipuoliskon kulutus oli 9162 kWh, joka oli 100 kWh vähemmän kuin vuonna 2012 (silloin kulutus oli siis 9262 kWh). Sanonnan mukaan vuodet eivät ole veljeksiä, mutta aika lähekkäin nuo kulutukset ovat.

Saunan seinä alakerran aulan puolelta. Tuo näillä näkymin verhoillaan kipsilevylle, kun se yhtyy kipsilevyseinään.

Toukokuun sähkönkulutus, alakerta ja varasto

Toukokuussa sähköä kului 836 kWh (huhtikuussa 1588), joka tarkoittaa n. 18 kWh/päivä (53). Kulutus oli siis käytännössä sama kuin viime vuonna kesä- ja heinäkuussa. Toukokuu olikin lämmin. Jostain syystä käyttämäni Degree days -sivusto ei enää ole päivittänyt Hollolan lämmitystarvelukua huhtikuun jälkeen, joten en saa sitä vertailuun. Nyt näyttää siltä, että ensimmäisen vuosipuoliskon kulutus jää alle 9000 kWh:n. Viime vuonna sinä aikana kului reilut 9200 kWh sähköä, joten tämä vuosi on alkanut siinä mielessä vähän paremmin.

Alakertakin on edistynyt ihan mukavasti palkkatöiden ohessa. Päivi sai saunaosaston seinät muurattua jo jokin aika sitten ja on nyt tekemässä ikkunoiden smyygejä. Kuten valumajäljistä näkyy, hän käytti seiniin uretaanikiviliimaa, joka on huomattavasti näppärämpi ratkaisu kuin laasti. Selvennyksen vuoksi todettakoon, että rakennuksen edistyminen on meillä nyt ollut pitkälti Päivin harteilla. Minulla oireilee vieläkin 1½ vuotta sitten sattunut välilevyn pullistuma, jonka vuoksi en voi kantaa mitään raskasta enkä pitkiä aikoja oikein mitään kevyttäkään.

Toukokuun lopussa Kepe kävi tekemässä pohjat valmiiksi varastoa ja autokatosta varten. Sehän meillä on vielä tekemättä, ja yksi suunnitelma on ainakin aloittaa se tänä kesänä. Saimme veljeltäni muutaman lavallisen harkkoja, mutta niitä tarvitaan vielä lisää. Pieneksi ongelmaksi on nyt muodostunut se, ettei Passiivikivitalot ole toimittanut meille vieläkään varaston rakennepiirustuksia, vaikka ne kuuluivat hintaan. Tein sen klassisen virheen, että joskus viime vuonna sanoin, ettei ”niillä piirustuksilla nyt niin kiirettä ole”. Eipä ollut silloin, mutta nyt niillä olisi tarvetta. Ovat toki luvanneet toimittaa piirustukset asap.

Saunan seinä alakerran aulan puolelta. Tuo näillä näkymin verhoillaan kipsilevylle, kun se yhtyy kipsilevyseinään.

Saunan seinä alakerran aulan puolelta. Tuo näillä näkymin verhoillaan kipsilevylle, kun se yhtyy kipsilevyseinään.

Kylpyhuoneeseen sisustussuunnittelija suunnitteli ammeen ja suihkun väliin seinän, joka toimii myös hyllynä.

Kylpyhuoneeseen sisustussuunnittelija suunnitteli ammeen ja suihkun väliin seinän, joka toimii myös hyllynä.

Sauna vaikuttaa nyt yllättävän isolta. Saa nähdä, millainen se on, kun lauteet on paikallaan. Puukiuasta varten on muurattu suojamuuri.

Sauna vaikuttaa nyt yllättävän isolta. Saa nähdä, millainen se on, kun lauteet on paikallaan. Puukiuasta varten on muurattu suojamuuri.

Kylpyhuoneen oviaukko pukuhuoneesta katsottuna. Tähän väliin siis tulee pukuhuone, jonka seiniä ei ole vielä tehty.

Kylpyhuoneen oviaukko pukuhuoneesta katsottuna. Tähän väliin siis tulee pukuhuone, jonka seiniä ei ole vielä tehty.

Kauempaa etupiha näyttää nyt tältä. Tien ja varaston paikan välillä oli aikaisemmin pieni mäki, joka on nyt tasoiteltu.

Kauempaa etupiha näyttää nyt tältä. Tien ja varaston paikan välillä oli aikaisemmin pieni mäki, joka on nyt tasoiteltu.

Varasto tulee tähän. Maan alla on nyt salaojat ja pinta on oikeassa korossa anturoita varten.

Varasto tulee tähän. Maan alla on nyt salaojat ja pinta on oikeassa korossa anturoita varten.

 

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa sähköä kului 1588 kWh (maaliskuussa 2022), joka tarkoittaa n. 57 kWh/päivä (72). Lämmitystarvelukua en jostain syystä nyt saa käyttämältäni sivustolta, joten en saa laskettua kulutus/LT-luku-arvoa. Sähköä kuluu vieläkin ihan mukavasti, melkein yhtäpaljon kuin helmikuussa. Käytännössä auringon lämmityksen huomaa selvästi, joten lämmityssähkön osuus on varmasti pienentynyt paljon. Alakerta on edennyt sen verran, että saunaosaston seinät harkkoseinät ovat melkein täydessä korkeudessa. Lämmin ilma on houkutellut Päivin pihalle, joten sisätyöt ovat saaneet hiukan väistyä ulkotöiden tieltä.

Alakerta edistyy

Päivillä oli pääsiäisen tienoilla kahden viikon loma, ja se näkyy nyt alakerrassa. Sinne on noussut loput puurakenteisista väliseinistä ja sauna+pesuhuonekin alkaa hahmottua. Lisäksi hän aloitti katon koolausten teon.

Kattokoolausten rakenne on sellainen, että kattoon (ontelolaattaan) tulee kiinni 50*100-soiro, johon naulataan alaspäin puurakenteet, joihin lopullinen koolauspuu eli mitallistettu 48*98-soiro tulee kiinni. 50*100-soirot tulevat pikanauloilla kiinni, ja niiden naulaaminen on todella raskasta. Aika pian Päivi totesi, että jos tätä hommaa jatkaa vasaralla, kyynärpää on leikkauskunnossa ennen kuin katto on valmis. Niinpä hän ideoi naulaimen poravasarasta. Ostimme siihen sovitinkappaleen, johon pistettiin 16 mm hylsy. Pikanaula mahtuu hylsyn sisään, joten sillä on helppo nostaa naula kohdalleen. Poravasaran vasarointi upottaa naulan kattoon kevyesti ja käsivarsi säästyy hakkaamisen rasitukselta.

Edellisessä kirjoituksessani mainitsema Enerventin IV-kone on korjattu. Siitä piti vaihtaa ohjauskortti, jonka vaihto meni takuuseen. Nyt laite toimii. Samalla vähenivät myös tiedonsiirto-ongelmat välillä IV-kone – KNX-paneeli. Liekö kortti oireillut jo aikaisemmin.

Meillä oli myös netin kanssa ongelmia. Kuituliittymä lopetti toimintansa, ja olimme muutaman päivän mokkulan varassa. Tein asiasta vikailmoituksen DNA:lle 5.4. (torstai) ja 9.4. (tiistai) huoltomies tuli paikalle. Hän olisi ehtinyt jo maanantaiksi, mutta me itse emme olisi olleet kotona silloin. Loppujen lopuksi huoltomiehen ei tarvinnut edes tulla meille asti, koska vika löytyi parin sadan metrin päästä keskukselta. Nyt data taas liikkuu.

Lopuksi mainostan uutta blogiani. Näin laiskanpulskeana ihmisenä minulle on päässyt kertymään elopainoa vähän liikaa, eikä kuntokaan ole niitä parhaimpia. Motivoidakseni itseni liikkumaan otin tavoitteeksi ensi vuonna juostavan maratonin. Välitavoite on puolimaratoni ensi syksynä Vantaan maratonissa. Tähän liittyvät mietteeni löytyvät osoitteesta http://artonmaraton.blogspot.fi/ .

Aula. Oikeassa laidassa näkyvä seinänpätkä piti alunperin jatkua vasemmalla olevaan ulkoseinään saakka. Päätimme kuitenkin jättää seinän tekemättä, eli aulatila ja yksi huone yhdistetään isommaksi aulaksi.
Aulatila hieman eri suunnasta. Ruskea ovi oikealla on väliaikainen ovi, joka johtaa yläkertaan. Siitä vasemmalle on WC:n ovi ja sen vieressä työnhuoneen ovi.

 

Sauna+kylpyhuone on nyt noussut kaksi harkkoa. Tämä kuva on edelliseen nähden vastakkaiseen suuntaan. Saunatilan oikealle puolelle tulee pukuhuone. Vasemmalla pilkottaa kotiteatterin ovi.

Alakerran WC. Kuva ei ehkä ole edustavin mahdollinen, mutta näkyy siinä ainakin viemäriputken kotelointi.

Pikanaulojen naulauslaite. Sovittimia ostettiin varmuuden vuoksi kaksi. Hylsy on jumittunut sovittimeen niin tiukasti, ettei sitä enää saa ehjänä irti, joten ostimme uuden hylsynkin.